HYTE –kertoimella lisää euroja kunnille

1.8.2018 klo 7.46 

Vuoden 2020 alusta kuntien valtionosuuteen otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa, niin sanottu HYTE-kerroin. Se tarkoittaa sitä, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi kunnan tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi mahdollisen sote-uudistuksen jälkeen. Jo nyt tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan rahoitukseen.

Mistä tämä kerroin sitten tulee?

On ns. kunnan toimintaa kuvaavia prosessi-indikaattoreita (peruskoulut, liikunta ja kuntajohto) ja kunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia tulosindikaattoreita (toimeentulotuki, koettu terveys, tupakointi, työkyvyttömyyseläke, kaatumishoitojaksot, ylipaino, koulupudokkaat ja nuorisotyöttömyys).

Minua kiinnostavat erityisesti peruskoulun ja liikunnan prosessi-indikaattorit – mitä ne ovat ja miten niitä mitataan. Seurattavia peruskoulun HYTE-indikaattoreita ovat;

  • oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärä
  • opettajien lukumäärä / 100 oppilasta
  • koulupsykologin työpanos/100 oppilasta
  • koulukuraattorin ja sosiaalityöntekijän työpanos / 100 oppilasta
  • kouluruokailusuositusten noudattaminen
  • yhteistyö keittiöhenkilökunnan kanssa
  • koulun pitkät liikuntavälitunnit
  • koulumatkaliikuntaan aktivointi
  • koulutapaturmien ennaltaehkäisy

Liikunnan osalta seurataan vastaavasti, että kunnassa;

  • on nimetty hallintokunta, mikä seuraa terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa
  • tehdään päätösten vaikutusten ennakkoarviointia (EVA)
  • tehdään yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa
  • kuvataan kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta
  • raportoidaan lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta
  • liikuntaseurat ja kunnan edustajat kokoontuvat säännöllisesti
  • kerätään asiakaspalautetta liikuntapaikoista vähintään joka toinen vuosi
  • on kohdennettuja liikuntaryhmiä lapsille ja nuorille
  • seurataan lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta myös vähintään joka toinen vuosi on poikkihallinnollinen työryhmä, mikä käsittelee liikunnan edistämistä

Indikaattoreissa kouluterveyskyselyt ovat lasten ja nuorten osalta keskeisessä asemassa. Toki tiedämme niiden luotettavuuden / epäluotettavuuden, mutta näin ne on nyt näköjään valittu. Tulosindikaattoreiden osalta lähtökohtana on kunnan omilla toimillaan aikaansaama muutos – ja muutos parempaan palkitaan joko 4 €/ asukas, 9 €/asukas tai 12,5 €/asukas. Noin 20.000 asukkaan kunta voi saada siis 80.000 €, 180.000 € tai 250.000 €. Siinä on merkittävä ero.

Mitä oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärä mittaa? Oppilas voi olla esim. edustamassa kouluaan jossakin liikunta-, kulttuuri- tai taidetapahtumassa tai joutunut vaikkapa ulkopuolisen aiheuttaman tapaturman takia hoitoon tmv. Miten asiat sitten kirjataan poissaolojen osalta tai työpanosten osalta/100 oppilasta? Ja kun joukkoliikenne hoitaa koulukuljetuksia, jääkö meille oikeasti aikaa järjestää pitkiä välitunteja ja haluavatko oppilaat niitä? Kunta noudattaa kouluruokailusuosituksia, mutta noudattavatko oppilaat? On syytä kysyä, että menevätkö eurot indikaattoripesuvesien mukana näin aluksi – ennen kuin indikaattorit ns. päivittyvät luotettavimmiksi ja kuntien kirjaustavat ovat varmasti samanlaisia kaikissa kunnissa – ja mutu-tuntumalle ei jää sijaa - ja kumpi on sitten tärkeämpää ja tuottavampaa lopulta: keskittyä kirjaamisiin ja raportointeihin vai käyttää sekin aika asiakkaaseen? Ymmärrän toki, että jostakin on lähdettävä liikkeelle.

Tietotulva on nykyisin niin massiivinen että se on johtanut indikaattoriaaltoihin, ja aaltojen jäljissä on kasvanut nykyinen indikaattoriviidakko. Uutta pukkaa jatkuvasti. Kysymys on myös rahasta. Erilaisten tietojärjestelmien ylläpito ja muutostyöt sitovat rahaa ja jokainen tehty muutos maksaa – ja lisäksi se saattaa todella syrjäyttää samaan aikaan jotakin muuta tärkeää.

HYTE -kerrointa varten prosessi-indikaattoreita on 29 kpl ja tulosindikaattoreita 8 kpl. On kysyttävä, että tehostuuko suodatus lisäämällä tietoa tiedosta, indikaattoreita indikaattoreista, selvityksiä selvityksistä, niin kuin nykyinen suuntaus näyttää olevan? Löytyisikö vähemmälläkin määrällä läpinäkyvä ja kansantajuinen yleiskuva siitä, että mihin suuntaan kunta on matkalla? Joskus käy myös niin, että euron teho näyttää kyllä taulukossa hyvältä, mutta vaikuttavuus onkin huono. Tosiasia on kuitenkin se, että mitä vähemmän meillä on huonostivoivia, sitä paremmin meillä on asiat.

Laila Mäkelä

Toimialajohtaja, sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

1.8.2018 klo 7.46
30.7.2018 klo 12.56
1.6.2018 klo 8.46

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki hymy HYTE hyvinvointi hyväksyntä
irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus minä toivon
mittarit muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöt tavallinen arki terveys todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
turvaverkot tyky uudistukset valtionosuus Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys

Liedon kunta, Kirkkotie 13, 21420 Lieto, PL 24, 21421 Lieto, +358 2 4873 300, kirjaamo(a)lieto.fi