Järvien Suomi ja Itämeri

5.6.2017 klo 9.31 

Suomessa on yli viiden aarin kokoisia vedenkokoumia eli järviä 187 888. Järvistä 56 000 on pinta-alaltaan yli hehtaarin. Sisävesien pinta-ala on arviolta 33 350 neliökilometriä ja yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä. Suurin järvitiheys on Inarin pohjoispuolisessa Lampi-Suomessa, jossa järviä on paikoittain yli 1 000 sadalla neliökilometrillä. Järvi-Suomessa tiheys on noin 40 järveä sadalla neliökilometrillä. Suurimmat järvet ovat Saimaa 4 400 km², Päijänne 1 100 km² ja Inarijärvi 1 084 km² Yli kymmenen neliökilometrin kokoisia järviä on 309, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 21 911 km² eli noin 65 % koko Suomen järvialasta. Yli hehtaarin kokoisista järvistä on tietoa järvirekisterissä. Rekisteristä löytyy muun muassa syvyyskartoituksilla tuotettuja tietoja, joita ympäristöhallinto ja sen edeltäjät ovat tehneet 1970-luvun alusta alkaen yli 12 000 km² alalta.

Suomessa järvinimiä on yhteensä lähes 20 000. Järviwikissä, https://www.jarviwiki.fi/wiki/. Yleisin järvinimi on Mustalampi. Pienten järvien lampi-loppuiset nimet hallitsevat muutenkin suosituimpien nimien listaa. Kymmenen joukossa niitä on peräti seitsemän. Yleisin järviloppuinen nimi on Saarijärvi. Niitä on 198 ja se on neljänneksi yleisin järvinimi.

Tosin, jos nimet järjestetään järvien kattaman pinta-alan mukaan, näyttää lista aivan erilaiselta. Silloin yleisimmäksi järvinimeksi nouseekin Saimaa, vaikka se on vain yhdellä järvellä - Suomen suurimmalla.

Kaikilla järvillä ei ole nimeä ollenkaan (ainakaan ympäristöhallinnon järvirekisterissä). Tällaisia on peräti 13 645 ja niille on Järviwikissä merkitty nimeksi Ei nimeä. Jos törmäät tällaiseen järveen, jolle kuitenkin tiedät nimen, voit ilmoittaa siitä kyseisen järven keskustelusivulla. Peräti 16 048 järvellä on nimi, jota ei löydy miltään toiselta järveltä.

Suomen järvet ovat matalia, keskisyvyys on vain noin kuusi metriä ja syvimmät kohdat ovat vain 100 metriä. Koska järvet ovat suhteellisen matalia, niissä on melko vähän vettä. Kaikkien Suomen järvien vesitilavuus onkin vain neljäsosa Karjalassa olevan Laatokka-järven tilavuudesta. Koska vettä on vähän, se aiheuttaa tietynlaisia haasteita vesien suojelulle. Pieni vesimäärä luonnollisesti likaantuu helpommin ja matalat järvet kärsivät talvella hapenpuutteesta. Matalimmat järvet voivat jopa jäätyä talvella pohjaan asti.

Kesän myötä vesillä liikkuminen ja / tai mökkeily tulevat merkittäväksi osaksi suomalaisten elämää. Samalla voimme palauttaa mieliin periaatteita, jotka on syytä ottaa huomioon paitsi kesäisissä vesiriennoissa myös kaikissa arkisissa toiminnoissamme ympäri vuoden. Valinnoillamme vaikutamme ympäristöömme, luontoon, vesistöihin ja lopulta myös Itämereen. Tarkista alla olevasta linkistä omien toimiesi vaikutukset. Puhdasta kesää!

http://www.johnnurmisensaatio.fi/wp-content/uploads/sites/9/2014/09/suojeluvinkit_2014_paino.pdf

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

13.11.2017 klo 15.52
23.10.2017 klo 10.12
6.10.2017 klo 9.46

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki hyvinvointi hyväksyntä
irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maatilapäivä mahdollisuus minä toivon
mittarit muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku näkökulma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöt tavallinen arki terveys todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus turvaverkot tyky uudistukset Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yleiskaava yrittäminen

Liedon kunta, Kirkkotie 13, 21420 Lieto, PL 24, 21421 Lieto, +358 2 4873 300, kirjaamo(a)lieto.fi