Koulukuntoisuus – millainen on oppilaan koulunkäyntikyky?

28.3.2019 klo 12.28 

Oppilaan kykyyn käydä koulua vaikuttavat psyykkinen ja fyysinen terveys, elämäntilanne, opiskeluympäristö ja näiden vuorovaikutus (Lääkärilehti 3/2019);

Opiskelukyvyllä tarkoitetaan kykyä omaksua tietoa omat edellytykset huomioiden kuten vaikkapa terveys, ja opiskelutaidot. Toimintakykyyn vaikuttavat puolestaan mm. tunteiden ja käyttäytymisen säätely.

Oppilaan toimintakyky ja oireet voivat näyttäytyä eri tavalla kotona ja koulussa, mikä aiheuttaa toisinaan näkemyseroja hoidon tarpeesta. On tärkeää kertoa, että miten lapsi toimii yksin ja ryhmässä.  Ryhmässä oleminen voi olla hyvinkin stressaavaa ja väsyttävää taitojen puutteellisuuden vuoksi.  Siksi on tärkeää harjoitella tunteista puhumista, sanoittaa käyttäytymistä.

Koulunkäyntikykyä ei arvioida ainoastaan sairauden tai diagnoosin perusteella, vaan toimintaympäristö ja oireiden tilannesidonnaisuus otetaan huomioon. Koulunkäyntikykyyn vaikuttavat myös esimerkiksi perheväkivalta, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä lapsen kaltoinkohtelu. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, kun ne ovat välttämättömiä opetuksen järjestämiseksi.

Koulu puuttuu ongelmalliseen käyttäytymiseen ensin kasvatuskeskustelujen kautta. Myös erilaiset kurinpidolliset keinot ovat käytössä, kuten jälki-istunto, kirjallinen varoitus jne. Joskus huoltaja ottaa lapsen kotikouluun ja silloin koti ottaa täyden vastuun opetuksesta. Joissain tapauksissa taas  lyhyt tauko koulunkäynnistä auttaa katkaisemaan tilanteen. Keskeytys voi perustua esim. sairauslomaan, jota huoltaja hakee tai se voi tulla koulun aloitteesta.

Oppilashuollon tehtävänä on edistää oppilaan terveystottumuksia ja psykososiaalista hyvinvointia. Puhumme yhteisöllisestä ja yksilöllisestä oppilashuollosta.  Aggression ja tunteiden hallintaa voidaan harjoitella ryhmätoimintana ja tässä mm. kouluun jalkautuneet sairaanhoitajat ovat avainasemassa.  Positiivinen vahvuusajattelu sekä valmentava, ratkaisukeskeinen työote tukee sekä oppilaiden että opettajien jaksamista.

Suuri vaikutus on sillä, millaisella asenteella me aikuiset kohtaamme oppilaan. Lapset ja nuoret kuvaavat suhteellisen luotettavasti omaa toimintakykyään ja mieliala- ja ahdistusoireitaan. Opettajan havainnot luokkatilanteissa ovat myös ensiarvoisen tärkeitä. Muuttuneen käytöksen taustalla onkin usein neuropsykiatrisia ongelmia, em. traumakokemuksia, masennusta tai puutteellisia selviytymiskeinoja.

Tilanteet ovat usein monimutkaisia ja tasapainottelu riskien kanssa on ahdistavaa. Tärkeintä on, että löydämme yhdessä syntyneiden ongelmien syyt. Siinä työssä tarvitaan avoimuutta kaikkien osapuolten kesken (koti, koulu, sosiaalityö, neuvola, terveyspalvelu, vapaa-aikapalvelut), että pääsemme parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

Haluamme kehittää moniammatillista työtä sekä ennaltaehkäiseviä toimintamalleja edelleen yhdessä  sosiaali- ja terveyspalvelujen, perheiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Laila Mäkelä

Toimialajohtaja, sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

2.9.2019 klo 8.51
19.6.2019 klo 10.00
28.3.2019 klo 12.28

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki huoli hymy hyvinvointi hyväksyntä
ilo irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
juhannus julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
kokonaisnäkemys korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma koulu koulukuntoisuus kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset lapsuus Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muisto muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku nuoret näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu perustarpeet piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy systeeminen ajattelu sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöstely säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys tietosuoja todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvallisuus turvaverkot tyky uudistukset vaalit Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys