Lamat ja taantumat jättävät jälkiä – jäljet näkyvät lapsissa

20.2.2017 klo 11.01 

Suomen 1990-luvun alun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman taantuman väliset lapset ovat kokeneet sekä kuulleet lamasta ja talouskriisistä paljon. Lama iski huolettomaan Suomeen, joka oli kasvuhuumassa ja rakentamassa entistä voimakkaampaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen aiheutti ulkomaisen pääoman virtaamisen Suomeen. Alijäämäinen valtiontalous velkaantui lisää ja elvytyksen sijasta lisättiin säästötoimenpiteitä sekä kiristettiin verotusta. Itselleni 1990-luvun lama merkitsi siirtymistä yksityiseltä sektorilta julkiselle.

Mietin usein, että miten lamat ja taantumat vaikuttavat lapsiimme. Pelon ilmapiiri välittyy herkästi. Laman aikana muun muassa lasten pahoinpitelyt lisääntyvät tutkimusten mukaan selvästi. Väkivalta luo väkivaltaa. Turvattomuuden täyttävä lapsuus on kuin tikittävä aikapommi. Lohduttomat vanhemmat ovat ymmärrettävästi huonoja lohduttajia. Silloin tarvitaan avuksi tukiverkostoa. Lapsi ei voi olla aikuisen jatke tai lohtu.

Lama-aikoja ja taantumia tulee ja menee. Elämänpelkoa ei kannata kuitenkaan istuttaa, sillä varmuuden vuoksi pelkääminen vie elämänilon. Perusluottamusta pitää viljellä. Vakaana pysyvälle vanhemmalle on helpompi puhua ja keskusteleva ilmapiiri kotona on tärkeä. Vaikeista tunteistakin on syytä puhua. Jos lapsi ei tunnista tunteitaan, vaihtoehdot ohenevat. Tämä näkyy myös koulumaailmassa. Rakastetut lapset hahmottavat aikuisina asioita toisin kuin kaltoin kohdellut. Turvallinen ja keskusteleva lapsuus kantaa elämän kolhuissa. Sosiaaliset taidot eivät synny itsestään. Ne syntyvät leikkimällä, puhumalla, kokemalla ja kohtaamalla.

Leikkimisen taitoa ja huumorin viljelyä tarvitaan myös aikuisena. Leikki viihdyttää ja se tekee elämästä helpomman. Liiallinen usko omiin kykyihin taas voi saada sulkeutumaan kriittiseltä palautteelta. Elämässä pitää sietää myös turhaumia. Pitää osata hävitä paremmalleen ja iloita toisten onnistumisista.

Jos virikkeitä on puolestaan liikaa, se voi aiheuttaa valinnanvaikeutta. Sisäiset palkinnot ovat parempia kuin ulkoiset. Lupa toteuttaa itseään on usein paras palkinto. Ylivoimaiset haasteet eivät kannusta yrittämään eivätkä liian suuret panokset ottamaan riskejä. On annettava tilaa panna alulle itse myös jotakin sellaista mistä ei revitä katteita.

Mitä opimme lamasta ja taantumasta säännöstelyn ja valvonnan tarpeellisuuden lisäksi on, että velkaantumisen on vähennyttävä, varallisuutta on löydyttävä riittävästi velan takeeksi eikä saa elää yli varojensa. Tämä on realisimia. Muumimamman sanoin: ”Lisää hilloa kellariin ennen seuraavaa maailmanloppua.” Ennen kaikkea kuitenkin pitää puhua avoimesti ja välttää lasten kuormittamista aikuisten ongelmilla. Pitää osata tarvittaessa hakea apua jaksamiseen. Pitää nähdä myös muita arvoja kuin tämä ”hillo” – ja kohtuus kaikessa!

Laila Mäkelä

Toimialajohtaja, sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

13.11.2017 klo 15.52
23.10.2017 klo 10.12
6.10.2017 klo 9.46

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki hyvinvointi hyväksyntä
irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maatilapäivä mahdollisuus minä toivon
mittarit muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku näkökulma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöt tavallinen arki terveys todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus turvaverkot tyky uudistukset Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yleiskaava yrittäminen

Liedon kunta, Kirkkotie 13, 21420 Lieto, PL 24, 21421 Lieto, +358 2 4873 300, kirjaamo(a)lieto.fi