Mitä systeeminen ajattelu tarkoittaa – miksi puhumme siitä?

23.11.2018 klo 9.14 

Tätä pohdimme eilen, 22.11.2018, Helsingissä Meritullinkadulla STM:ssä. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi paikalla oli opetushallitus ja valtion tieteellinen tutkimuslaitos.

Aluksi todettiin, että voisi sanoa, että nykyinen systeemi on rikki. Homma ei toimi. Asioita tehdään päällekkäin ja jokainen osasto, organisaatio, henkilö etsii vain omaa etuaan.  ”Siilot” pitäisi saada murrettua ja syy- ja seuraussuhteita tulisi tarkastella syvemmin ja pidemmällä aikavälillä. Ongelmien juurisyyt pitäisi aina löytää.

Jalkapallopeli on ns. suljettu systeemi. Kun mennään jalkapallo-otteluun, tiedetään etukäteen pelaajat ja säännöt. Pelikenttäkin on valmiiksi rajattu. Avoin systeemi on puolestaan epäsäännöllistä ja se koostuu eri vaiheista. Pelikentän toimijat vaihtuvat koko ajan ja erilaisia tulokulmia tulee näkyväksi. Ongelma elää ja muuttuukin usein koko ajan.

Lapsi- ja perheperhepalvelut ovat hyvä esimerkki avoimesta systeemistä;

  • asiat voivat edetä ennakoidusti ja muutostarvetta ei ole tai sitä on vähän
  • asiat edellyttävät paljon moniammatillista asiantuntijatyötä
  • asian ratkaisemisen syy ja seuraussuhteita on vaikea hahmottaa ja siksi on aistittava myös ympäristöä, etenemisen onnistuminen on kiinni vuorovaikutuksen onnistumisesta - tuloksia syntyy, kun ilmapiiri on luottamuksellinen ja turvallinen
  • joskus toimintaympäristössä vallan saa kuitenkin pelko ja se ajaa toimimaan lyhytnäköisesti

Autonomiset toimijatkin, siiloissaan kököttäjät, ovat riippuvaisia toisistaan. Erilaisuutta on kuitenkin ymmärrettävä ja erilaisia tulokulmia on siedettävä. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt viimeistään on toimintakulttuuria muutettava. Muutoksen pahimpana esteenä on vallitseva mielenmalli, asenne. Halutaan elää tiukasti oman siilon sisäisessä ’tiedetään’ -maailmassa.

Systeeminen ajattelu korostaa kokonaisnäkemystä, ei yksityiskohtia. Ei hetkikuvausta, vaan määritellään tavoite, johon pyritään. Ensin katsotaan iso kuva ja sitten tuodaan pienempiä asioita esiin. Kun syntyy muutospaine, laitetaan hihat heilumaan. Selvitetään syntynyttä vyyhtiä. Eikä lopeteta ennen kuin tavoite saavutetaan. Matkan aikana nostetaan pienetkin hyödyt esiin.  Näin jaksetaan taivaltaa kohti päämäärää. Valta, legitimiteetti ja visio on oltava koko ajan kirkkaana mielessä.  Kenellä ne ovat kussakin ryhmässä, joissa asioita viedään eteenpäin. Välipäätöksiä pitää tehdä, että asiat etenevät.

Havainnollistaminen on koko ajan tärkeää: mitä tapahtuu, jos tämä toimenpide ei onnistu tai jos asiat eivät menekään niin kuin etukäteen ajateltiin.  Tällaisille keskusteluille tarvitaan neutraali ja avoin alusta.

Toiminta voi jäädä värähtelemään ja liian nopeat ja loppuun saakka ajattelemattomat korjausliikkeet ovat useimmiten suoraan sanottuna huonoja.  Pieni säästö väärästä paikasta voi esimerkiksi kadota mustaan syöveriin ja se ei kannusta kehittämään toimintaa. Lyhytnäköinen säästökin voi eskaloitua vuosiksi.

Dataa, tietoa, on paljon. Sitä saamme etenkin menneisyydestä eli edelleen katselemme taaksepäin. Kysymys on myös siitä, että miten pehmeät arvot huomioidaan ja mitataan. Ennalta ehkäisevän työn mittareita on vähän. Joskus esim. pieni satsaus vapaa-ajan toimintaan, tuottaa euroja enemmän kuin osaamme kuvitella. Asiakkaalle on myös kerrottava siitä, että hänen etunsa on antaa lupa tiedonsiirtoon.

Suojaavista asioista pitää myös puhua koko ajan ja muistaa, että jotkut selviävät olosuhteista huolimatta. Räätälöityjä asiakaspolkuja voi tehdä, kun tavoite on selkeä ja kokonaiskuva kartoitettu yhdessä asiakkaan kanssa. Vipupisteitä etsimällä ja niistä ääneen luottamuksellisesti puhumalla saadaan tuloksiakin aikaan.

Laila Mäkelä

Toimialajohtaja, sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki huoli hymy hyvinvointi hyväksyntä
ilo irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
kokonaisnäkemys korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy systeeminen ajattelu sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvaverkot tyky uudistukset Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys

Liedon kunta, Kirkkotie 13, 21420 Lieto, PL 24, 21421 Lieto, +358 2 4873 300, kirjaamo(a)lieto.fi