Tasa-arvoinen peruskoulu

5.9.2018 klo 13.00 

Tasa-arvoinen peruskoulu

Olen menossa parin viikon kuluttua seminaariin, jonka nimi on ” tavoitteena tasa-arvoinen maailman paras peruskoulu”. Tasa-arvo on iso sana ja siksi sitä on hyvä tarkastella monelta suunnalta.

Tasa-arvokysymykset koskevat kaikkia yhteiskuntaelämän alueita.  Kaikilla poliittisilla ja taloudellisilla päätöksillä ja linjauksilla sekä asenteilla on tasa-arvovaikutuksia, jotka näkyvät konkreettisissa elämäntilanteissa.

Myös peruskoulun tavoitteita voidaan palastella tämän ison sanan kera eri näkökulmiin eli miten tasa-arvoiset lähtökohdat lapsilla on eri perheissä, eri yhteisöissä, eri alueilla, eri kunnissa, eri hallituskausilla jne.

  • millaista arkea lapsi elää omassa kasvuympäristössään
  • millaisia muita kasvatusyhteisöjä hänen ympärillään on
  • millaista tukea hän tarvittaessa saa ja osuuko tuki tarvittaessa oikeaan aikaan
  • millaiset resurssit kunnilla on käytössä ja miten valtion tuki ohjautuu kunnille
  • miten kannustamme nuoria ja aikuisia ottamaan itse vastuuta elämästään

Jäin miettimään, että voiko peruskoulu olla koskaan tasa-arvoinen, koska lähtökohdat ovat niin erilaisia.

Huoltajien sosiaalisen taustan merkitys lapsen koulumenestykselle on viimeisimpien tutkimusten mukaan kasvanut edelleen. Huono-osaisuudella tiedämme olevan vahva taipumus kasautumiseen. Tämä ilmiö liittyy aluepolitiikkaan ja kaavoittamiseenkin. Kasvukeskuksissa asunnot kallistuvat ja muualla hinnat laskevat. Nykyiset indikaattoritkaan eivät ohjaa valtion rahoitusta oikeudenmukaisesti sinne, minne euroja tulisi erityisesti kohdentaa.

Uusi opetussuunnitelma toi mukanaan haastetta ns. itseohjautuvuudelle. Teknologia ja digitalisaatio jakaa samaan aikaan meitä hyötyjiin ja menettäjiin.  Tilaa valtaavat yhä vahvemmin yksilökeskeiset länsimaisen menestyjän ominaisuudet. Vähemmästäkin pakka menee sekaisin. Uudistukset vaativat euroja ja kaikilla niitä ei ole tai ne valuvat toisiin kohteisiin kuin alun perin oli ajateltu.

Itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa ei voi sysätä yhtäkkiä myöskään alakoululaisten harteille, sillä kaikki eivät saa riittävän rohkaisevia eväitä kotoa tai asuinympäristöstään taskuunsa.  Varsinkin silloin, kun pedagogiikka ja lapsen kehitystaso eivät kohtaa, voi hyvästä tarkoituksesta syntyä pikemminkin syrjäytymisen siemen.  Se näkyy koulussa, ja se ahdistaa sekä opettajia että huoltajia.

Esimerkiksi alakoulun tokaluokkalainen poika ei kehity itsenäiseksi sillä, että hänen oletetaan olevan itsenäinen, eikä hän kehity omaehtoiseksi oppijaksi sillä, että hänet jätetään toimimaan omaehtoisesti. Motivaatiota ja tavoitteisiin pääsemistä pitää oikeasti opettaa. Tavoitteiden asettaminen ei vielä johda päämäärään. Tämä tahtoo välillä unohtua meiltä isommiltakin oppijoilta. Toisaalta myöskään pelkkä itsenäisyyden edellyttäminen ei kehitä itsenäisyyttä. Silloin kuvaan astuvat vanhemmat ja selviytyjiksi tulevat oppilaat, jotka ovat kotoa saaneet eväikseen vastuuntunnon, sinnikkyyden ja omaehtoisuuden tai oppilaat, joiden vanhemmat jatkuvasti seuraavat kotona lapsen edistymistä ja opettavat asioita, jotka koulussa ovat kenties jääneet oppimatta.

Nyt viimeistään pitäisi uskaltaa jättää pilipali-rönsyt pois ja keskittyä oleelliseen. Oppitunnista menee nykyisin aika iso osuus kasvatustehtävään. Opetussuunnitelman sisältöjen valtamerestä pitää osata karsia paljon pois – priorisoida. En jaksa olla jankuttamatta sitä, että ensin on saatava oppimisen perustaidot ja hyvät käytöstavat kaikille hanskaan. Koulun tasa-arvo alkaa siitä. Tasa-arvoa ei rakenneta poukkoilevilla linjauksilla ja näennäisillä hankkeilla tai miljoonalla pikkuasialla upotettuna opetussuunnitelmaan.

Sivistyspalveluissa haluamme nähdä jokaisessa lapsessa ja nuoressa mahdollisuuden. Olemme valmiita kasvattamaan ja opettamaan – menemään kohti mahdollisimman tasa-arvoista perusopetusta. Kehitämme sisältöjä koko ajan, mutta nyt tarvitsemme työrauhan kaikilta ns. pakansekoittajilta.  Uudistukset ovat hyviä silloin, kun kenttää maltetaan kuulla ja uusia asioita voi viedä maaliin rauhallisesti erilaiset lähtökohdat huomioiden.

Yrittäjän päivän terveisin 5.9.2018

Laila Mäkelä

Toimialajohtaja
Sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

7.11.2018 klo 10.43
8.10.2018 klo 12.32
5.9.2018 klo 13.00

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki huoli hymy hyvinvointi hyväksyntä
ilo irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvaverkot tyky uudistukset Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys

Liedon kunta, Kirkkotie 13, 21420 Lieto, PL 24, 21421 Lieto, +358 2 4873 300, kirjaamo(a)lieto.fi