Valtakunnan tasolta kunnan arkeen

8.10.2018 klo 12.32 

Kuuntelin sivistysvaliokunnan edustajien sanoja tarkalla korvalla, kun he vastasivat kuntien sivistystoimen ja kuntaliiton esittämiin kysymyksiin. On pakko sanoa, vaikka en haluaisi käyttää tätä sanaa, että kyllä se oli pääosin höttöpuhetta.  Pensseli oli iso sekä leveä ja maalia oli paljon. Varsin kauaksi oli arjen kuntaymmärrys päässyt karkaamaan. Toiminta on ollut lyhytjännitteistä ja toimintakauden sisään on koko ajan tungettu pikkuhärpäkkää, mikä nakertaa pohjaa kunnan perustehtävältä.  Pakkiakin on toki käytetty usein ja ihan syystä. Vähemmän olisi todella enemmän. Hankehumppa sentään luvattiin lopettaa tai ainakin kaventaa.

Samassa lauseessa puhuttiin oppivelvollisuuden pidentämisestä ja nopeasta työelämään siirtymisestä. Toisaalta ihmetellään, kun ammatillisen koulun taso laskee, mutta ei olla valmiita ohjaamaan esim. valtionosuudesta selkeää osuutta yritykselle, joka ottaa opiskelijoita työssäoppimiseen. Puhutaan edelleen kirkkain silmin, että digitalisaatio pelastaa kaiken; robotti hoitaa tulevaisuudessa niin liikenteen kuin vanhuksetkin. Tieto- ja viestintätekniikka on hyvä työväline, mutta se ei sovellu kaikkeen.

Suomen voimavara on osaaminen ja luovuus. Osaaminen ei ole riittävällä tasolla, kun siirrytään toiselle asteelle. Toisen asteen opiskelun keskeyttää n. 7400 opiskelijaa / vuosi. Ovatko koulutuspaikat oikeilla aloilla ja oikeissa paikoissa? Näyttää siltä, että työt ja halutkin ovat välillä eri paikoissa. Osaaminen, luottamus ja merkityksellinen elämä ovat keskiössä: osaan ja saan tehdä työtä, luotan koulutukseen, innovoin ja kehitän – olen onnellinen. Kun eläkeikä nousee vähitellen 70 ikävuoteen, niin siihen väliin mahtuu monta uraa ja monta koulutusta.

Valiokunnan edustajilta kysyttiin, että millaiselta sivistystoimi näyttää v. 2035. Vastauksissa vilisi jälleen isoja sanoja kuten mm. oikeudenmukaisuus, mahdollisuuksien tasa-arvo, joustavuus, ammattiin ohjaaminen ja osaamispolku. Nämä kaikki sanat tarkoittavat myös rahaa. Heikoin lenkki tällä hetkellä on ollut vos eli valtionosuuden leikkaaminen. Ilman valtion rahoituspohjan muutosta nämä asiat eivät toteudu.

Terhi Päivärinta Kuntaliitosta totesi, että maksuttomuus ei ole välttämättä se, millä tasa-arvo saavutetaan. Maksuton esiopetus 5-vuotiaille ja oppivelvollisuuden aloittaminen 6-vuotiaana maksaisi n. 300 M€. Oppivelvollisuusiän pidentämisellä on myös 183 M€:n hintalappu. Puhumattakaan sitten kokonaan maksuttomasta toisesta asteesta. Tiivistetysti voi sanoa, että ”lisää rahaa ja maksuttomuutta = mahdoton yhtälö”.

Itsehallinnollinen kunta ei ole enää itsestäänselvyys. Kehittämistyötä pitäisi tehdä hallituskaudet ylittävästi, parlamentaarisesti ja yhteistyössä kuntien kanssa. Sosiaalinen ja alueellinen erilaisuus vahvistuu, syntyvyys laskee, väestö keskittyy ja väki vanhenee. Tämä koskettaa meitä kaikkia. Karkeasti laskettuna 10 % tarvitsee paljon erityispalveluja ja se vie 80 % koko potista. Millaiset roolit jäävät sitten valtiolle, maakunnille ja kunnille? Millainen liikkumavara on tulevaisuuden kuntataloudessa? Vuodesta 2012 lähtien kuntien sivistyspalveluista on karsittu 1 Mrd. Sillä on suuri merkitys. Tunnistetaanko sivistyksen ja kulttuurin arvo? Myös sote- uudistusta suunniteltaessa pitäisi puhua enemmän kulttuurista, taiteesta, liikunnasta, kirjastosta, arjessa selviytymisestä, tutkimuksesta ja kehittämisestä. Tulonsiirrot sote- uudistuksessa tehdään näillä näkymin vuosien 2019 ja 2020 pohjalta.

Sote -uudistuksen valmisteluun on jo käytetty 42 M€ ja lisää sinne liukuu koko ajan. Jännite on tunnistettavissa seuduilla ja kunnissa. Vellova välitila luo epävarmuutta. Vuoteen 2021 saakka mietitään kuka saa ja mitä. Maakunnat ja kunnat ovat vastakkaisia toimijoita. Se mikä siirtyy maakuntaan, on pois sivistystoimen rahoista. Sen jälkeen kunnat ja maakunnat toimivat rinta rinnan. Yhdyspinnat tulevat tärkeiksi ja etenkin se miten niitä hyödynnetään. Sairaanhoitopiireillä on ymmärrettävästi tavoitteena lisätä kustannuksia tulevaisuutta varten vuosina 2019-2020. Kunnat puolestaan ovat lykänneet kiinteistöinvestointeja ja tietojärjestelmäuudistuksia. Kiinteistöjen vuokratulovirta on luvattu vain kolmen vuoden ajalta. Lyhyesti sanottuna, on kyse uuden kunnan taloudesta ja valtionosuusjärjestelmästä. Sote- muutosrajoitinpykälällä jarrutetaan vain ”törsäämistä”. Kuntien ääripäät erkanevat toisistaan. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen piti loistavan esitelmän. Jäin miettimään, että miten moni salissa ja salin ulkopuolella on sivistys- tai soteuskovainen, kuntarakenneuskovainen tai markkinauskovainen tai miettii jotakin ihan muuta. Helposti kuulijan ajatus karkaa ja menee sotesolmuun.

Varmaa on vain muutos.  Arvioidaan, että noin kolmannes nykyisistä töistä automatisoituu. Polarisoituuko työ siten, että ääripäät painottuvat? Tulevaisuuden taitoja ovat mm. teknologiset taidot, sosiaaliset taidot ja kognitiiviset taidot. Matemaattinen osaaminen korostuu, ryhmässä toimiminen, oppimistaidot, kriittinen ja moraalinen ajattelu, luovuus sekä ennen kaikkea epävarmuuden sietokyky.  Herää kysymys, että miksi sitten meillä on edelleen hyvin perinteiset koulutuslinjat? Sisältöjä tulisi kehittää jo kiireen vilkkaa. Arvioidaan, että vuonna 2030 ns. perustutkinnolla ei löydy mitään työtä. Uteliaisuus on yksi tärkeimmistä tulevaisuudenkin ominaisuuksista. Sydämeni löi ilolyönnin – Liedon kuntastrategiahan on tältäkin osin ihan ”napilla”. Sitkeä ja utelias on tuottava ja saa paljon aikaan. Luo uutta ja innovoi. Vähättely puolestaan tappaa luovuuden.

Vähemmän on enemmän – ja joskus myös lähellä on enemmän.

Tekemisen meininkiä kaikille kuntatoimijoille toivottaen,

Laila Mäkelä

Toimialajohtaja, sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

8.10.2018 klo 12.32
5.9.2018 klo 13.00
30.7.2018 klo 12.56

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki hymy hyvinvointi hyväksyntä
irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvaverkot tyky uudistukset Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys

Liedon kunta, Kirkkotie 13, 21420 Lieto, PL 24, 21421 Lieto, +358 2 4873 300, kirjaamo(a)lieto.fi