Yhteiskuntasopimusta ja normien purkua

19.8.2015 klo 9.28 

Finlandia-talolla järjestettiin 18.8.2015 evästysseminaari kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Alku kuulosti aika ympäripyöreältä, mutta paneelista irtosi jo konkretiaa. Tavoitteet ovat kovat: 1 miljardin edestä kuntien menoja pyritään karsimaan ja kolmen viikon päästä budjettiriihessä on jo pitkä lista toimenpiteitä. Kunnille on tulossa kysely, jolla kartoitetaan mitä toimintoja kunnat itse haluaisivat kaventaa tai jättää kokonaan pois. Kunnat ovat varsin erilaisia, joten vastausten kirjo on varmasti runsas.

Kuntien toimintavapautta siis tavoitellaan laajennettavaksi, kelpoisuusehtoja joustavoitetaan, maksutuloja etsitään ja erilaisia velvoitteita vähennetään. Tämä tarkoittaa monien lakien uudistamista, työehtosopimusten työstämistä, suositusten tulkitsemista suosituksiksi myös valvovien viranomaisten taholta, työn vaativuuden uudelleen arviointiakin, tehtäväkuvien läpikäymistä jne. Viime vuosina on sivistyspuolella tiukennettu muun muassa kirjastoalan henkilökunnan ja kuraattoreiden kelpoisuusehtoja. Sosiaalipuolelle ministeriön edustaja lähetti terveisiä, että kelpoisuuksien tulkinnassa on jo nyt enemmän väljyyttä, mutta kuntakenttä tulkitsee niitä itse tiukemmin. Päivystysasetuksen valmistumisen jälkeen kuntien toiminta on ollut kuulemma päinvastainen kuin mitoituksen tarkoitus oli (operaatio/yksikkö) eli kunnat vain resursoivat lisää väkeä.

Kuntaliitto esitti, että jos jotakin velvoitetta ei voida poistaa kokonaan, niin ainakin epäolennaiset osat niistä tulisi poistaa. Mieleeni tuli heti oppilas- ja opiskelijahuoltolain tuoma kuntien välinen laskutus. Muutamien kymppien ja satasten laskuihin käytetään sitä työaikaa, mikä tulisi käyttää opiskelijan kuulemiseen ja ohjaamiseen. Puhumattakaan laskutusprosessin eri toimintavaiheisiin käytetystä muusta ajasta ja hallintobyrokratiasta. Tarttis silleki tehrä jotakin!  Lainsäädäntötyötä tulisi ylipäätään valmistella hallintorajat ylittäen ja kustannusvaikutukset loppuun saakka laskien. Työehtosopimukset pitäisi uudistaa vastaamaan tätä päivää. Yksilön vastuuta itsestä ja lähimmäisistään tulee korostaa. Ei kaikkia ryppyjä pidä kantaa julkishallinnon siloteltavaksi.

Liiallinen normitus tappaa luovuuden. Rajakustannuksia pitää tarkastella sillä ajatuksella, että missä palvelun tuottamisen hintaraja saa kulkea ja millaiselle asiakasmäärälle ja miten kutakin palvelua kannattaisi tuottaa. Kunnat ovat todella välillä valtion kaatoluokkia. Pitää miettiä myös sitä, että mitä kuntien nykyisiä tehtäviä valtio voisi hoitaa.

Erilaisten hankkeiden (ICT, Sitra tmv.) kautta palvelun tarjoajat saattavat myös vaivihkaa lisätä kuntien tehtäviä. Kuntasektorilla on esimerkiksi yllättävän jäykkä ict -kumppanuus. On oltava tarkkana palveluja tilattaessa ettei niiden myötä itse lisätä ns. turhaa työtä.

Se on selvää, että nurkat on nyt paalutettava, sote- nurkasta aloitetaan, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen sivistystoimelle?  Millainen uusi tulevaisuuden kunta todellisuudessa on? Niukoilla resursseilla on annettava kuitenkin riittävän hyvää peruspalvelua. Rönsyjä pitää kyllä uskaltaa karsia reippaasti.

Useita kysymyksiä tuli mieleen: Onko raportointia jo liikaa? Mitä hyötyä kunnille esimerkiksi tilastokeskuksen keräämistä tiedoista todellisuudessa on? Voidaanko mitoitusehtoja löysentää? Voiko teknologiaa valjastaa esim. laitosten yövalvontaan tai raportointitietojen keräämiseen? Miten paljon ja mitä maksuja pitäisi korottaa? Onko uskonnon opetus koulun tehtävä? Ovatko hankerahat vain kuntien kiusa ja sitä kautta luovat uusia velvoitteita ja syövät perustyöltä aikaa? Säännelläänkö rakentamista / tai vaikkapa kuntien tyhjien kiinteistöjen purkamista jo liikaa? Miten ammattiyhdistykset suhtautuvat normipurkuun? Miten nopeasti lakiuudistukset saadaan aikaan? Miten kansalaisten omavastuuta saadaan nostettua? Mitä oheis- ja tukipalveluja voitaisiin poistaa? Ja ennen kaikkea, minkä verran kunnista löytyy päätöksentekokykyä näihin talkoisiin?

Edellinen uudistus jumittui valtioneuvostoon. Miten käy tämän? Löytyykö yhteistä tahtoa ja näkemystä riittävästi "uida ns. kuiville". Toivon ja haluan uskoa, että kykyä ja  tahtoa löytyy.

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja, sivistyspalvelut

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.
(Näkyy vain palvelun ylläpidolle.)

Johdon blogi

Bloggaajat

Laila Mäkelä, sivistysjohtaja

Laila Mäkelä
Toimialajohtaja,sivistyspalvelut

Johanna Mäkinen, terveysvalvonnan johtaja

Johanna Mäkinen
Toimialajohtaja, ympäristöterveyspalvelut

 Esko Poikela, kunnanjohtaja

Esko Poikela
Kunnanjohtaja

Tarja Miikkulainen
Toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut

Oili Paavola
Toimialajohtaja, työllistäminen ja yhteispalvelu

Kirjoittajat pohtivat ajankohtaisia aiheita ja teemoja. Mielipiteet ovat bloggaajien omia ajatuksia, eivät kunnan virallisia kannanottoja.

Kommentointi 

Voit kommentoida osaa kirjoituksista.

Julkaisemme viestit, jotka noudattavat hyvää keskustelutapaa. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua, joten kommentit näkyvät viiveellä.

Kommentit julkaistaan tai jätetään julkaisematta sellaisenaan eli moderaattori ei muokkaa viestien sisältöjä.

Viimeisimmät merkinnät

2.9.2019 klo 8.51
19.6.2019 klo 10.00
28.3.2019 klo 12.28

Tagit

adventti ajattelutaidot ammattitaito arvokeskustelu asenne asiakastyytyväisyys demokratia dialogi
digitalisointi
ei ruikuteta Elämänkaariajattelu elämänkokemus energia Globaalit haasteet harrastukset Hector heinäkuu henkilökunta hetki huoli hymy hyvinvointi hyväksyntä
ilo irtipäästäminen itsenäisyys itsepalvelu itämeri johdonmukaisuus jokiranta joulu joulu
juhannus julkisoikeus järjestäjäverkko järvet kaavoitus kansalaisopisto kanssakäyminen kasvatuskeskustelu kesä kesäloma kesäteatteri kesätyö kevät hiljaisuus kilpailu kilpailukyky kirjastolaki kokonaiskuntoutus
kokonaisnäkemys korkeakoulujen pääsykokeet lukio opetussuunnitelma koulu koulukuntoisuus kunnan rooli kunnanjohtaja kunnantalo kunta kuntajohtaminen kuntalaisten talo kuntarakenne kuntatalous kuntien tehtävät kuntien velvoitteet kustannusten seuranta lama Lape lapset lapsuus Lean -ajattelu Lieto Lieto-viikko liikunta liikuntalaki luonnon äänet luonto lähiliikuntapaikka maailmantalous maakunta maatilapäivä mahdollisuus maksuttomuus minä toivon
mittarit muisto muutos myönteiset tunteet negatiivinen vinouma normien purku nuoret näkökulma Odotusmaailma olkivuosi onnellinen onnellisuus opetussuunnitelma opiskelu oppilaskunta oppiminen oppimisen ilo osallisuus otsikko palvelupiste peruskoulu perustarpeet piilokorruptio positiivinen kasvatus positiivinen voima
pääsiäinen rajat
rakenneuudistus rakentaminen rauhoittuminen
risuaita sanomalehtiviikko selviytyminen sisu sosiaali- ja terveyspalvelut sote sote uudistus sote-uudistus sote-uudistut sotiemme_veteraanit suhteellisuus Suomi 100 v. SUP syksy systeeminen ajattelu sähköiset oppimisympäristöt sähköiset palvelut sää säännöstely säännöt tasa-arvo tavallinen arki terveys tietosuoja todistus toimintaprosessi toisen asteen koulutus toivomuksia
tulevaisuuden kunta turvallisuus turvaverkot tyky uudistukset vaalit Vappu velkaantuminen vertailu vertaisliikuttaja visio vuosi 2018 Yhteiskuntasopimus yhteispalvelupiste yhteisyys yhteisöllisyys yhteisöllisyys
yksinäisyys yleiskaava yrittäminen ystävyys