Tietoa opistosta

Lieto-opisto 50 vuotta

Lieto-opisto täyttää 50 vuotta 1.9.2020. Syksyllä 2019 alkava työkausi on siis 50. työkausi Lieto-opiston historiassa. Opistossa on pidetty vuosina 1970-2019 eli 49 työkauden aikana 371395 oppituntia. Netto-opiskelijoita on ollut samana aikana 84670. Kursseittain laskettuna opiskelijamäärä on moninkertainen, sillä moni opiskelija on osallistunut useammalle kurssille työkauden aikana.


Ensimmäisellä työkaudella opetusta annettiin 2096 tuntia. Opiskelijoita oli 1069. Vähiten opetusta annettiin työkaudella 1972-1973, 2073 tuntia. Opiskelijoitakin oli vain 649. Huomioitavaa oli miesten runsas osallistuminen opistotoimintaan 1980-luvun puoliväliin asti. Parhaimpina vuosina miesten osuus saattoi olla yli 35 %. Viime vuosina miesten osuus on ollut noin 20 %, mikä sekin on hyvä luku valtakunnallisesti verrattuna.

Opiston opetustuntimäärä kasvoi tasaisesti. Musiikin yksilöopetuksen aloittaminen lisäsi opetustuntimäärää 1990-luvun alussa. Enimmillään opetusta annettiin 2003-2004 yhteensä 11998 oppituntia. Viime vuodet opetusta on annettu noin 9500 tuntia työkaudessa.
 

Lieto-opiston toimialueena on Liedon kunta. Hallinnollisesti opisto on Liedon kunnan oppilaitos. Opisto perustettiin vuonna 1970 Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston nimellä. Opiston nimi muuttui Lieto-opistoksi 1.1.2015. Opistossa opiskelee vuosittain yli 2000 eri opiskelijaa ja oppitunteja pidetään noin 10000. Opiskelu opiston opintopiireissä on mahdollista myös muille kuin Liedon kunnan asukkaille.

Kansalaisopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Opistotoiminnan tavoitteena on tukea ihmisen persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia erilaisissa yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuutta, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta.

Kansalaisopistojen toimintaperiaatteiden mukaan opetus on pääosin vapaatavoitteista, yleissivistävää ja ammatillista aikuiskoulutusta, mutta opisto antaa myös tutkintoon valmentavaa ja yliopistollista arvosanaopetusta avoimen korkeakoulun kautta. Taiteen perusopetusta annetaan lapsille ja nuorille kuvataiteessa.

Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston synty

Liedossa kansalaisopiston perustamiseen tähtäävä toiminta aloitettiin virallisesti 26.3.1969 pidetyssä kansakoululautakunnan kokouksessa. Liedon kunnanhallitus asetti opiston perustamista varten asiaa valmistelevan kansalaisopistotoimikunnan.

Kansalaisopistotoimikunta laati opistolle työohjelman, jossa opiston nimeksi ehdotettiin Liedon-Tarvasjoen kansalaisopistoa, opiston omistajaksi ja ylläpitäjäksi Liedon kuntaa, opetuskieleksi suomea sekä toiminta-alueeksi Liedon ja Tarvasjoen kuntia. Ensimmäisen vuoden opiskelijamääräksi arvioitiin 300 opiskelijaa sillä perusteella, että kuntien yhteisestä yli 10 000 asukkaan määrästä 3 % tulee mukaan toimintaan. Arviointia tuki keväällä 1969 kuntalaisten keskuudessa suoritettu kysely. Varsinaisiksi perustamiskustannuksiksi arvioitiin vain puhelimen hankinta sekä tarpeelliset toimisto- ja arkistotarvikkeet. Ylläpitokustannuksiksi arvioitiin 25 000 mk vuodessa. Toimitiloiksi Liedon ja Tarvasjoen kunnat tarjosivat 48 luokkahuonetta eri puolilla toiminta-aluetta.

Kansalaisopiston työohjelmassa opiston tehtäväksi asetettiin aikuiskasvatuksen edistäminen opettamalla varttuneille nuorille ja aikuisille heidän vapaa-aikanaan sellaisia tietoja ja taitoja, jotka ovat tarpeellisia kansalaiselämässä, antavat pohjan jatko-opiskelulle ja edistävät itseopiskelua sekä henkistä itsensä kehittämistä. Opiston tehtäväksi katsottiin myös oikeaan vapaa-ajan käyttöön ohjaaminen. Omatoimisuuden ja itsehallintakyvyn kehittämiseen ja vapaaseen kansalaistoimintaan ohjaamiseen kiinnitetään huomiota myös opistolaiskuntatoiminnan avulla. Opiston opetusta ja muuta toimintaa on työohjelman mukaan hoidettava yleisten kasvatusopillisten periaatteiden mukaan ja ilman puoluekiihotusta.

Kansalaisopistotoimikunta lähetti ehdotuksen opiston työohjelmaksi ja siihen liittyvät selvitykset Liedon ja Tarvasjoen kunnanhallituksille helmikuussa 1970. Kunnanhallitus hyväksyi työohjelman ja lähetti esityksen edelleen kunnanvaltuustolle kansalaisopiston perustamisluvan anomiseksi kouluhallitukselta, jotta opisto voisi aloittaa toimintansa 1.9.1970. Liedon kunnan vuoden 1970 talousarvioon oli varattu 6000 mk kansalaisopistotoiminnan aloittamista varten. Valtionosuudeksi oli laskettu kahtena ensimmäisenä vuonna 35 % ja sen jälkeen 70 % kustannuksista. Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi 19.3.1970 opiston työohjelman, ohjesäännön ja kuntien välisen sopimuksen opiston toiminnasta kuntien alueella. Tarvasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi sopimukset 3.3.1970.

Opiston ensimmäinen rehtori Jorma Puhakka kirjoitti Turun Tienoo -lehdessä 7.8.1970 opiston tulevasta toiminnasta ja tavoitteista. Puhakka kertoi, että opisto on kouluhallituksen valvonnan ja tarkkailun alainen aikuisille tarkoitettu iltaoppilaitos. Opiskelijoiksi pääsevät kaikki oppivelvollisuutensa suorittaneet tai 16 vuotta täyttäneet. Opiskeluryhmän alarajaksi oli määritelty 7 opiskelijaa. Puhakka toivoi, että Liedon ja Tarvasjoen asukkaat ottaisivat opiston heti omakseen. Tämä toive toteutui hyvin, sillä jo 9.10.1970 Turun Tienoo otsikoi näyttävästi ”Kansalaisopiston toiminta alkoi tehokkaan toiminnan merkeissä.” Kirjoituksessa todettiin, että vaikka monet ovat suhtautuneet epäilevästi toimintaan, niin se on silti lähtenyt hyvin alkuun. Jorma Puhakka toteaa jo tällöin sen, että opiston johtaminen ei ole sivutoimisesti mahdollista.

Mikko Vahvaselkä toimi opiston pitkäaikaisena rehtorina vuosina 1971-2001.     

Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston opistolaisyhdistys ry.

Kansalaisopistossa toimii aktiivinen opistolaisyhdistys. Sen toiminta-ajatus on edistää toiminta-alueen väestön opiskelua ja vaikuttaa opistotoiminnan kehittämiseen monipuolisena palvelumuotona. Opistolaisyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen jäsenet koostuvat opiston opiskelijoista.

Opistolaisyhdistyksen historiaa

Liedon-Tarvasjoen kansalaisopiston opistolaisyhdistys aloitti toimintansa 11.11.1970. Sen ensimmäinen kokous pidettiin 25.11.1970. Syksyllä 1971 jäsenistön keskuuteen perustettiin opintopiirien edustajisto. Edustajisto kokoontui kahdesti vuodessa. Opistolaisyhdistyksen tehtävä ja toimenkuva opiskelijoiden keskuudessa alkoi hahmottua varsin nopeasti. Juhlien järjestäminen oli ja on eräs opistolaisyhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä, sillä ne ovat tapahtumia, joissa opiskelijat tapaavat toisiaan yhteisen asian merkeissä. Säännöt velvoittavat myös opiskelijoiden tukemista ja innostamista opinnoissaan, opistolaisten keskinäisten suhteiden kehittämistä, vapaa-ajan käytön ohjausta, kansalais- ja työväenopistotyön tuntemuksen edistämistä ja opintopiirien välisen yhteistoiminnan edistämistä.

Opistolaisyhdistyksen perinteiseen toimintaan koko 1970-luvun kuului suosittujen joulu- ja kevätjuhlien järjestäminen. Juhliin osallistui säännöllisesti yli 200 opiskelijaa. 1990-luvulla opistolaisyhdistys huolehti Littoistenjärven rannalla sijaitsevan Kuoviluodon juhla- ja kokoustilan hoidosta ja vuokrauksesta.

Opistolaisyhdistyksen johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli Erkki Laaksonen. Häntä seurasivat Urpo Junnila, Tarmo Mäkinen, Reijo Mäkynen ja Martti Lehti (1977-1985). Nykyinen puheenjohtaja Arja Niemelä on toiminut tehtävässä vuoden 1986 alusta. Arja Niemelä toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina 1982-1985. Nykyinen sihteeri Marjatta Valtonen on toiminut tehtävässään vuodesta 1986 alkaen.

Opistolaisyhdistykset ovat vuosien mittaan hävinneet monista opistoista. Omassa opistossammekin opistolaisyhdistyksen rooli on vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta mikä tärkeintä, itse yhdistys on säilynyt.  Johtokunta on pitänyt esillä opiston koko toiminnan tärkeintä asiaa eli opiskelijoiden näkökulmaa, mutta on tukenut esimerkillisesti myös opiston henkilökuntaa.