Liedon kaupungin vuoden 2025 henkilöstökertomuksen tulokset osoittavat myönteistä kehitystä henkilöstön työkyvyssä ja -hyvinvoinnissa. Merkittäviä tuloksia ovat sairauspoissaolojen selkeä väheneminen, työterveyshuollon kustannusten lasku sekä työkyvyttömyyteen liittyvien kustannusten pysyminen hallinnassa. Tulosten taustalla näkyy pitkäjänteinen panostaminen ennakoivaan työkykyjohtamiseen, esihenkilöiden tukemiseen sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Henkilöstön rakenne ohjaa tulevien vuosien kehittämistä

Liedon kaupungissa työskenteli vuoden 2025 lopussa 853 työntekijää, joista 694 oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstörakenne vastaa monilta osin kunta-alan yleistä rakennetta: suurin osa henkilöstöstä työskentelee sivistyspalveluissa, ja naisten osuus henkilöstöstä on korkea.

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta, mikä korostaa suunnitelmallisen henkilöstöjohtamisen, osaamisen varmistamisen ja ikäjohtamisen merkitystä tulevina vuosina.

Työkykyjohtamisen tulokset näkyvät sairauspoissaolojen merkittävänä laskuna

Yksi vuoden 2025 henkilöstökertomuksen merkittävimmistä havainnoista on sairauspoissaolojen väheneminen. Keskimääräiset sairauspoissaolot laskivat vuoden 2023 tasosta 17,5 päivää/henkilötyövuosi vuoden 2025 tasolle 14,9 päivää/henkilötyövuosi. Myönteinen kehitys näkyy sekä kokonaispoissaolojen määrässä että suhteessa henkilöstömäärään.

Kehitys osoittaa, että työkyvyn tukemiseen liittyvät rakenteet, varhaisen tuen toimintamallit sekä työterveysyhteistyö ovat vahvistuneet. Työkyvyn johtaminen ei perustu ainoastaan sairauspoissaoloihin reagoimiseen, vaan tavoitteena on tunnistaa työkykyriskejä mahdollisimman varhain ja löytää ratkaisuja työntekijän työssä jatkamisen tukemiseksi.

Sairauspoissaolojen diagnoosiryhmissä suurimman osuuden muodostivat hengitystieoireisiin ja muihin yleisiin sairastumisiin liittyvät poissaolot. Näihin voidaan vaikuttaa osittain ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten rokotusmahdollisuuksilla, terveysturvallisuutta tukevilla toimintatavoilla sekä työympäristön kehittämisellä.

Erityisen positiivinen havainto on mielenterveyden diagnooseihin liittyvien sairauspoissaolojen suhteellisen osuuden lasku. Vuonna 2024 niiden osuus kaikista diagnooseista oli 16 %, kun vuonna 2025 vastaava osuus oli 11,2 %. Psykososiaalisen työkuormituksen tunnistaminen, esihenkilöiden tukeminen ja matalan kynnyksen työkyvyn tukitoimet ovat jatkossakin keskeisessä asemassa.

Ennakoiva työkykyjohtaminen tukee myös kustannusten hallintaa

Myönteinen työkykykehitys näkyy myös talouden luvuissa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset laskivat 5,2 % verrattuna edelliseen vuoteen ja tapaturmamaksut säilyivät aiempia vuosia matalammalla tasolla.

Työkyvyn tukeminen on sekä henkilöstön hyvinvointia että organisaation toiminnan jatkuvuutta vahvistava kokonaisuus. Varhainen reagointi, työkykyneuvottelut, työn muokkaaminen ja esihenkilöiden käytännön tukeminen mahdollistavat työssä jatkamista erilaisissa elämäntilanteissa.

Tulevaisuuden painopisteenä osaaminen ja ikäjohtaminen

Seuraavien vuosien aikana kunta-alan eläköityminen lisää kilpailua osaavasta henkilöstöstä. Tämä haastaa myös Liedon kaupunkia kehittämään henkilöstösuunnittelua, osaamisen siirtämistä sekä eri työuran vaiheissa olevien työntekijöiden johtamista.

Hyvä työntekijäkokemus muodostuu palkkauksen lisäksi johtamisesta, työn merkityksellisyydestä, vaikutusmahdollisuuksista sekä kokemuksesta, että työntekijän osaamista arvostetaan. Vuoden 2024 työhyvinvointikyselyn mukaan 82 % henkilöstöstä suosittelisi Liedon kaupunkia työpaikkana, mikä antaa vahvan perustan työnantajamielikuvan kehittämiselle myös tulevaisuudessa.

Yhteinen toimintakulttuuri rakentaa työhyvinvointia

Tulokset osoittavat, että työhyvinvointi syntyy pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Esihenkilöiden tukeminen, yhtenäiset toimintatavat, työterveysyhteistyö ja osaamisen kehittäminen muodostavat kokonaisuuden, jolla voidaan vaikuttaa henkilöstön työkykyyn ja organisaation onnistumiseen.

– Työhyvinvointityön onnistumista mitataan ennen kaikkea siinä, kuinka hyvin pystymme tukemaan työntekijöitä pysymään työssä ja löytämään ratkaisuja muuttuvissa työkykytilanteissa. Jatkossa tavoitteena on vahvistaa edelleen ennakoivaa työkykyjohtamista, tukea esihenkilöitä muuttuvissa tilanteissa ja rakentaa työyhteisöjä, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus onnistua ja jatkaa työuraansa hyvinvoivana, kertoo työhyvinvointiasiantuntija Kristiina Läntinen.

Lisätietoja antavat

15.-22.6.2026: Työhyvinvointiasiantuntija Kristiina Läntinen, 040 152 9153, kristiina.lantinen@lieto.fi

23.-26.6.2026 Henkilöstöpäällikkö Minna Kekarainen, 050 3722 688, minna.kekarainen@lieto.fi