Maataloustuet

Muistathan ilmoittaa muutoksista. Ilmoitukset tukiin vaikuttavista muutoksista tilalla on tehtävä 15 työpäivän kuluessa maaseututoimistoon.

– tilakaupat, sukupolvenvaihdokset
– tilinumero- ja osoitemuutokset
– muutokset tilan osallisissa (lomake 101D)
– ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta (lomake 156)
– asiointioikeuksien muutos sähköisiin palveluihin (lomake 457)
– ympäristösitoumuksen/luomusitoumuksen siirto esim. jatkajalle (lomake 160)
– ympäristösitoumuksen/-sopimuksen / luomusitoumuksen päättäminen (lomake 474)
– rekisteröityminen rehuntuotannon alkutuotannon toimijaksi, muutokset: (lomake F)
– muutokset eläintenpitäjärekisteriin

Muutostilanteita on hyvin monenlaisia, helpointa on useasti soittaa, kertoa omasta tilanteesta ja kysyä miten muutoksessa toimitaan!

Tukihakuajan jälkeen tehtävät sukupolvenvaihdokset on tehtävä 31.8. mennessä. Ilmoitukset on tehtävä tästä 15 työpäivän kuluessa muutospäivästä.

Koko tilan hallinnan siirto tai tilanpidon lopettaminen 2026 – Ruokavirasto

Ilmoita ylivoimaisesta esteestä ja poikkeuksellisesta olosuhteesta kirjallisesti 15 työpäivän kuluessa siitä, kun niiden toimittaminen on mahdollista.

Ilmoittamalla ylivoimaisesta esteestä ajoissa, voit turvata oikeutesi tukiin tai osiin niistä.

Ylivoimaiseksi esteeksi ja poikkeuksellisiksi olosuhteiksi voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti mm. seuraavat ennustamattomat tapahtumat: tuensaajan kuolema tai pitkäaikainen työkyvyttömyys, tilaan merkittävällä tavalla vaikuttava ankara luonnonmullistus, kotieläinrakennuksen tuhoutuminen onnettomuudessa, eläinkulkutauti ja pakkolunastus.

Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde tukihaun jälkeen 2026 – Ruokavirasto

Luovutatko tai vastaanotatko lantaa?

Ruokaviraston sivuilta löytyy nyt lomakepohja ”Ilmoitus lannoitteen luovuttamisesta 469L”. Juuri tätä lomaketta ei kuitenkaan tarvitse käyttää, jos on vastaava asiakirja josta lantalaji ja sen tiedot löytyvät.

– Ympäristökorvauksen tilakohtaisen Orgaaniset ravinteet -toimenpiteen valinneet (luovutat tilaltasi lantaa pois): Lannan luovutuksesta tai käsittelystä ja toimitetusta nurmikasvustosta pitää olla kuitti, sopimus tai muu asiakirja viimeistään 30.11. Syysilmoituksen liitteenä ei luovuttavan tilan tarvitse tätä välttämättä toimittaa, mutta teemme myöhemmin otannalla tarkastuksia että paperi löytyy.

– Ympäristökorvauksen lohkokohtaisen Kiertotalouden edistäminen -toimenpiteen valinneet (vastaanotat lantaa):Ilmoita vastaanottamasi lannan tai lannoitteen tiedot lisäämällä syysilmoituksen liitteeksi lomake ”469L Ilmoitus lannoitteen luovuttamisesta”. Lomake tai muu vastaava asiakirja palautetaan syysilmoituksen liitteenä tammikuussa.

Lomake 469L – Ruokavirasto.fi

Rehua tuottavan (esim. rehuviljan/nurmirehun tuottaja), sekoittavan, valmistavan ja käyttävän sekä varastoivan viljelijän on jo joitakin vuosia tullut rekisteröityä rehualan toimijaksi. Rehun tuotantoon ja elintarviketuotantoeläinten ruokintaan rehuja saa hankkia vain rekisteröidyiltä tai hyväksytyiltä rehualan toimijoilta.

Alkutuotannon rekisteröitävät toiminnot ovat:

1. rehun tuotanto (esimerkiksi viljan viljely rehuksi tai säilörehun teko joko tilan omaan käyttöön tai myyntiin, hyönteisten kasvatus rehuksi),
2. rehun sekoittaminen, esimerkiksi ape- ja liemirehun, tilan omaan tarpeeseen käyttämättä lisäaineita tai esiseoksia muuten kuin täydennysrehujen sisältäminä ja
3. kotoisten rehujen ja/tai ostorehujen käyttö elintarviketuotantoeläinten ruokintaan.

Rehualan alkutuotannon toiminnan rekisteröitymisen, muutokset rekisteriin ja lopetusilmoitus tehdään nettilomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/s/F-lomake

Tarkasta oma rekisteröitymisesi: Rekisteröityneet rehualan alkutuotannon toimijat

Lisätietoa – Ruokavirasto.fi

Opas on yhteenveto maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksista ja ilmoitusvelvotteista.

Oppaassa esitellyt vaatimukset perustuvat voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin.

”Kirjaamisvaatimusten mukaisia muistiinpanoja, tositteita ja asiakirjoja ei tarvitse säilyttää yhdessä kansiossa tai tiedostossa. Vaadittavat tiedot voivat olla tallennettuna sähköisesti tai paperilla ja sijaita eri tietolähteissä. Niiden ei tarvitse muodostaa omaa erillistä kokonaisuutta. Monet kirjaamisvaatimuksista täyttyvät, kun säilytät osto- ja myyntitositteet, lohkokohtaiset muistiinpanot, teurastustiedot, tarkastuspöytäkirjat ja näytteiden tutkimustulokset.”

Maataloustuotannon kirjaamisvaatimukset 2025 – Ruokavirasto

Neuvontakorvaus

Viljelijä voi saada EU-maaseuturahastosta rahoitettavaa neuvontaa 10 000 euron edestä vuosina 2023–2027. Neuvonta on viljelijälle edelleen maksutonta – viljelijä maksaa neuvonnasta mahdollisen 75 euroa/tunti ylittävän osuuden ja alvin.

Neuvontaa antavat yksityiset neuvojat ja neuvontajärjestöt.

Neuvontaa voi saada eri aihepiireistä, esim:
– Apua viljelijätukien ehtoihin (esim. ehdollisuus, ympäristökorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus, luomu)
– Neuvoja hyvinvointiin ja työntekoon (esim. jaksaminen, työturvallisuus, työehdot, osaamisen kehittäminen)
– Maatilan kehittäminen ja muutoskestävyys (esim. energiasuunnitelmat, investointien ja spv:n suunnittelu, bioenrgian mahdollisuudet)
– Tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen

Neuvontakorvaus ei tule ennakkotietojen mukaan riittämään kauden loppuun asti kaikille, ole ajoissa likkeellä!

Maatilojen neuvonta – Ruokavirasto

Neuvojarekisteri – Ruokavirasto

Uudenlaista tukea maataloustoiminnan kokeiluihin, kuten uusiin liikeideoihin. Maatalouden kokeilutukea voi käyttää esimerkiksi
– uusien tuotantomenetelmien kokeiluun
– uusien tuotteiden kokeiluun
– uusien markkinointikanavien testaamiseen

Kokeilutukea voi saada toiminnan laajuudesta riippuen 2500 €, 5000 € tai 7500 €.

Maatilan yritystuet – Ruokavirasto

Uusi Ehdollisuuden opas 2026 on julkaistu 9.2.2026 Ruokaviraston sivuilla.

Ehdollisuus on perusvaatimuksia, joiden noudattaminen on viljelijätukien ehtona

Ehdollisuuden opas on julkaistu ja sehän sisältää mielenkiintoisia uutuuksia ja helpotuksiakin:

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston yksinkertaistamisasetuksen (EU) 2025/2649 voimaantulon myötä:

– Jos ilmoittamasi tukikelpoisen maatalousmaan pinta-ala on enintään 30 hehtaaria, tilaasi ei kohdistu ehdollisuuden valvontaa tai seuraamuksia viljelykierron ja viljelyn monipuolistamisen vaatimuksen osalta.
HUOM! Viljelykierron ja viljelyn monipuolistamisen vaatimus on ympäristösitoumuksen kerääjäkasvit toimenpiteen vähimmäistason vaatimus, joten jos haet kerääjäkasvien tukea, vähimmäistason vaatimuksen pitää täyttyä myös enintään 30 hehtaarin tiloilla (luku 4.2).

– Luomutilat vapautuvat sängenpolttokiellosta (luku 2.3), suojakaistavaatimuksista (luku 3.1), vähimmäismaanpeitteen vaatimuksesta (luku 4.1) ja viljelyn monipuolistamisesta/viljelykiertovaatimuksesta (luku 4.2)

→ Edellä mainittujen ehtojen katsotaan täyttyvän luonnonmukaisen tuotannon viljelyn ehtojen kautta.

– Pysyvän nurmen muodostumiseen ja siihen miten paljon pysyvän nurmen ala saa vähentyä koko maan tasolla tulee muutoksia. Nurmi muuttuu jatkossa pysyväksi nurmeksi 7 vuoden jälkeen nykyisen 5 vuoden sijasta.

Ennallistamismenettely on otettava käyttöön, jos pysyvän nurmen määrä koko maan tasolla vähenee yli 10 % verrattuna vuoteen 2018 (aiemmin yli 5 %). Muutokset pysyviin nurmiin tulevat voimaan keväästä 2026 alkaen, ellei Euroopan komissio esitä muutoksia Suomen CAP-suunnitelmaan. Luomutilat vapautuisivat pysyvän nurmen vaatimuksesta silloin, mikäli pysyvän nurmen ennallistamisvaatimus tulisi voimaan (luku 2.1).

2. Monivuotista viljelykiertoa sovelletaan vuodesta 2026 alkaen. Monivuotisessa viljelykierrossa samaa pääkasvia voi viljellä samalla alalla korkeintaan kolme vuotta. Välikasvilla ei voi täyttää vaatimusta (luku 4.2)
Vaihtoehto viljelykierrolle on viljelyn monipuolistaminen. Jos viljelyn monipuolistamisen vaatimus täyttyy, usean vuoden viljelykiertoa ei tarvitse noudattaa.

3. Puhdaskauralle helpotus viljelykiertovaatimukseen (luku 4.2)

→ yksi- tai monivuotinen viljelykiertovaatimus ei koske tuotantosopimukseen perustuvan puhdaskauran tuotannon pinta-aloja. Puhdaskauraa saa jatkossa viljellä samalla alalla yli kolme vuotta peräkkäin.

4. Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista (321/2025) toi muutoksia ehdollisuuden vaatimuksiin. Muutokset koskevat erityisesti pitopaikan ja olosuhteiden asianmukaisuutta, kuten tallien, pihattojen ja karsinoiden tilavaatimuksia. Lisäksi muun muassa liikkumista, ulkoilua ja sosiaalisia tarpeita koskevia vaatimuksia on tarkennettu: hevosen on päästävä päivittäin riittävästi liikkumaan, ja sillä on oltava mahdollisuus turpakosketukseen sekä näkö- ja kuuloyhteyteen toisiin hevosiin (Liite 2).

Ehdollisuuden opas 2026 – Ruokavirasto

Päivitetty 6.3.2026 Tällä hetkellä tiedossa olevat muutokset:

Peltotukihaku aikaistuu totutusta

Huhtikuussa avutuu ensin mahdollisuus tehdä peruslohkomuutoksia ja ilmoittaa tietoja kasvulohkoille. Haku avautuu huhti-toukokuussa.
Peltotukien haku päättyy jo tiistaina 9.6.2026. Ole ajoissa liikkeellä!

Muutosaika: Peltotukien hakemuksia voi muuttaa 1.10.2026 asti. Hakemusta kannattaa korjata, jos viljely ei onnistu ehtojen mukaisesti tai huomaa vaikka jonkun toimenpiteen puuttuvan hakemukselta. Käy hakemus läpi vielä kasvukauden aikana.

Peltojen hallinta-aika tulee jatkossa olla viimeisestä peltotukihakupäivästä alkaen viimeiseen peltotukihaun muutospäivään eli vuokrasopimusten tulee olla voimassa vähintään 9.6.-1.10.2026. Hakemuksella lohkon vuokraus/omistus tieto tulee olla oikein. Viime vuonna on ollut jonkinverran tapauksia että lohkon hallintatieto on väärin ja tästä on aiheutunut tarpeettomia seuraamuksia tuenhakijalle.

Valumavesi-toimenpiteen ilmoittaminen lohkoille siirtyy peltotukihakemukselle, toimenpiteen tietoja ei jatkossa ilmoiteta enää syysilmoituksella. Samalla toimenpiteen maksatus aikaistuu, ennakkona maksetaan 85 % joulukuussa.

Aktiiviviljelijän maataloustoiminnan todistamiseen on tehty tarkennus asiakirjojen osalta. Asiakirjojen on aiempaa selkeämmin osoitettava, että tuenhakijan tarkoituksena on tuottaa tai hän on tuottanut maataloustuotteita. Tehty muutos koskee heitä, joidenka tulee todistaa asiakirjojen avulla olevansa aktiiviviljelijä.

Asetuksessa säädetään nyt aiempaa tarkemmin, millaisilla yksinomaan maataloustuotantoon liittyvillä asiakirjoilla viljelijä voi osoittaa olevansa aktiiviviljelijä. Esimerkiksi maataloustuotteiden myynnistä tai maatalouden tuotantopanosten ostoista saaduilla tositteilla voi todistaa olevansa aktiiviviljelijä. Kotitarveviljelyyn liittyviä kustannuksia ei hyväksytä todisteiksi, ja polttoaineiden hankintamenojen osalta voi usein olla vaikeaa liittää ne yksiselitteisesti maataloustuotantoon. Asiakirjat on aiempien vuosien tapaan toimitettava vuosittain tukihaun liitteenä.

Hyvä muutos kasvipeitteisyyden säilyttämisaikaan

Ekojärjestelmätuen talviaikaisen kasvipeitteisyyden säilytysaika on lyhentynyt ja pysyvien nurmien säilytysehto on myös muuttunut. Toimenpiteeseen ilmoitettujen peltojen, pysyvien kasvien ja nyt myös pysyvän nurmen säilytysaika kasvipeitteisenä ja muokkaamattomana on 31.10.-31.3.

Huomaa että kasvipeitteisyysilmoitukseen voit vielä tehdä muutoksia kevään edetessä.

Tukiehtoihin muutoksia

Monivuotista viljelykiertoa sovelletaan vuodesta 2026 alkaen. Monivuotisessa viljelykierrossa samaa pääkasvia voi viljellä samalla alalla korkeintaan kolme vuotta. Välikasvilla ei voi täyttää vaatimusta.

Vaihtoehto viljelykierrolle on viljelyn monipuolistaminen. Jos viljelyn monipuolistamisen vaatimus täyttyy, usean vuoden viljelykiertoa ei tarvitse noudattaa. Katso ehdollisuuden oppaasta viljelykierron ja monipuolistamisen ehdot!

Alle 30 ha:n tilat vapautetaan viljelykierron ja viljelyn monipuolistamisen vaatimusten valvonnasta ja seuraamuksista. HUOM! Kerääjäkasveista tukea hakevan viljelykierto/viljelyn monipuolistamisehto koskee kuitenkin edelleen myös enintään 30 ha:n tiloja.

Puhdaskauralle helpotus viljelykiertovaatimukseen → yksi- tai monivuotinen viljelykiertovaatimus ei koske tuotantosopimukseen perustuvan puhdaskauran tuotannon pinta-aloja. Puhdaskauraa saa jatkossa viljellä samalla alalla yli kolme vuotta peräkkäin.

Pysyvän nurmen ennallistamisvelvoitteen tarkastelurajaa nostetaan 5 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi otetaan käyttöön pysyvän nurmen seitsemän vuoden tarkastelujakso. Aikaisemmin tarkastelujakso oli viisi vuotta.

Pysyvän nurmen määrä on kuitenkin kasvanut joka vuosi, joten ennallistamismenettelyyn joutuminen on erittäin epätodennäköistä. Koska ennallistamisraja muuttuu vielä viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin, tämä on entistäkin epätodennäköisempää.

Ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasvit -toimenpidettä voidaan jatkossa toteuttaa samalla lohkolla kahtena peräkkäisenä vuonna. (Kumina kelpaa edelleen vain yhden vuoden saneerauskasvina.) Maksuala on edelleen max 20 %. 

Toimenpiteen korvaus nousee > 223 euroa/ha.

Kerääjäkasvit -toimenpiteestä maksetaan 2026 vuodesta alkaen 35 prosenttia tilan korvauskelpoisesta pinta-alasta. Vuonna 2025 enimmäisala oli 30 prosenttia.

Kerääjäkasvi -toimenpiteen korvaus säilyy ennallaan 97 euroa/ha.

Suojavyöhykkeitä, turvepeltojen nurmet sekä valumavesien hallinta toimenpiteitä voi valita vielä vuosina 2026 ja 2027.

Suojavyöhykkeen tuki on jatkossa 430 euroa/ha.

Turvepeltojen nurmilla sallitaan kemiallinen kasvinsuojelu, kunhan se ei ole vuosittaista.
Tukitaso tuplaantuu > 200 euroa/ha.

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit-toimenpiteen kasvuston laatuvaatimusta on tiukennettu: Monimuotoisuuskasvien siemeniä on kylvettävä tasaisesti koko kasvulohkolle niin, että niistä muodostuu peittävä kasvusto.

Monimuotoisuuskasvien tukitaso putoaa > 210 euroa/ha. Saat monimuotoisuuskasvustosta hyvin todennäköisesti myös kuvapyynnön kesän aikana.

Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmilla syyskylvöisten kasvien kylvö ja kylvöön liittyvä lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on jatkossa sallittua 2. vuoden tai sitä vanhemmille kasvustoille 15. päivästä heinäkuuta alkaen. Vastaava päivämäärä oli aikaisemmin 1. elokuuta. Muutoksen myötä syyskylvöjä voi alkaa valmistelemaan aikaisemmin.

Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmilla sallitaan kasvinsuojelu pesäketorjuntana vaikeissa rikkakasvitilanteissa. Vastaava muutos tehtiin 2025 monimuotoisuuskasveihin. Muutoksen tavoitteena on ehkäistä vaikeasti torjuttavien vieraslajien ja rikkakasvien leviäminen laajemmalle ja kannustaa puuttumaan mahdollisiin rikkakasviongelmiin ajoissa.

Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet on niitettävä joka toinen vuosi. Niittovaatimusta on täsmennetty: Kasvusto on niitettävä vuonna 2026, jos niittoa ei ole havaittu 2025 vuoden osalta pinta-alamonitoroinnissa. Vuoden 2025 niiton voit todistaa vain 2025 otetulla Vipu-mobiilin kuvalla.

Luonnonhoitopellon tukitaso laskee, tuki on jatkossa 55 euroa/ha.
Viherlannoitusnurmen tukitaso nousee, jatkossa 100 euroa/ha.

Luomu

Luomutilojen byrokratiaa karsitaan: luomutilat vapautuvat seuraavista ehdollisuuden vaatimuksista: sängenpolttokiellosta, suojakaistavaatimuksista, vähimmäismaanpeitteen vaatimuksesta ja viljelyn monipuolistamisesta/viljelykiertovaatimuksesta.

→ Edellä mainittujen ehtojen katsotaan täyttyvän luonnonmukaisen tuotannon viljelyn ehtojen kautta.

Uusia luomusitoumuksia tehdään vuonna 2026. Voimassa oleviin sopimuksiin saa liitettyä lisäalaa. Luomukorvaukset nousevat 2026: kasvituotanto 184,-/ha, kotieläintuotanto 150,-/ha ja avomaan vihannestuotanto 679,-/ha

Muista luomun lisäkoulutusvaatimus – Muista suorittaa luomun lisäkoulutusvaatimus, jos sitoumuksesi päättyy 30.4.2026. Toimita kurssitodistus elinvoimakeskukseen viimeistään 15.5.2026. Jokaisen luomutilan pitää suorittaa yhden päivän lisäkoulutus sitoumusaikana.

Rehuntuotantosopimus on päivitettävä

Luomun sitoumusehtoja on tarkennettu rehuntuotantosopimuksen osalta. Jos tuotat vuosittain vähintään 50 % luomuvaiheessa olevalla sitoumusalalla rehua joko luomukotieläintuotannon sitoumuksen tehneen tilan karjalle ja/tai välitysliikkeelle, myyntikasvivaatimus ei koske tilaasi.

Sopimus tulee jatkossa laatia koko sitoumuskauden mittaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Muista päivittää tai laatia uusi sopimus ja toimittaa sopimus alueesi elinvoimakeskukselle tai liitä sopimus Vipu-palvelussa tukihakemuksen liitteeksi.

Tukien määriin tulossa myös joitakin korotuksia

Seuraaviin tukiin tulee korotuksia vuonna 2026 (tuki euroa/ha):

– uudelleenjakotulotuki, enint. 21,50
– ekojärjestelmätuki, viherlannoitusnurmet, enint. 100,-
– ympäristökorvaus: maanparannus- ja saneerauskasvit, 223,-
– ympäristökorvaus: suojavyöhykkeet 430,-
– ympäristökorvaus: turvepeltojen nurmet 200,-
– ympäristösopimus: maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema 550,- ja 650,- ylemmässä arvoluokassa
– luomukorvaus: kasvintuotanto 184,-, kotieläintuotanto 150,-, avomaan vihannekset 679,-
– nuorten viljelijöiden tulotuki enint. 100,-
– teuraskaritsa- ja kilipalkkio 43,-/eläin
– kuttupalkkio (AB-alue) 145,-/eläin
– uuhipalkkio (AB-alue) 67,-/eläin

Ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvit -toimenpiteestä maksettava tuki tulee laskemaan, tuki on 2026 enint. 210 euroa /ha.

Ympäristösopimukset

Voit hakea alalle uutta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimusta keväällä 2026 peltotukien haussa Vipu-palvelussa.

Edelleen vuonna 2026 voi hakea ympäristösopimuksia alkamaan ja voimassa oleviin sopimuksiin hakea lisäalaa. Maatalousluonnon monimuotoisuus ja hoitosopimusten korvaukset nousevat ja tukitasot ovat 2026 alkaen: arvokkaat perinnebiotoopit 650,- /ha, luonnonlaitumet ja muut sopimuskohteet 550,- /ha. Tuki nousee myös jo ennestään voimassa olevilla sopimuksilla.

Hoitosopimukseen tehdään ensimmäisen sopimusvuoden aikana maastokatselmointi, jossa varmistetaan, että lohkot kelpaavat sopimukseen.

Myös perinnebiotooppien kunnostukseen on saatavilla tukea: kunnostusraivaus 450,-/ha, aitaus 1 500,-/ha ja petoaitaus 2 400,-/ha.

Perinnebiotooppien kunnostamiseen voi saada tukea myös valtion Helmi-ohjelmasta jo ennen ympäristösopimuksen hakemista. Ympäristösopimuksesta poiketen Helmi-ohjelmassa tukea ei luovuteta rahana vaan palveluna, joka voi olla esimerkiksi aitauksen rakentaminen laidunnukseen tulevalle alueelle.

Vuoden 2026 peltotukia

Perustulotuki enint. 141,-/ha
Uudelleenjakotulotuki  21,50/ha (50 ha asti)
Tärkkelysperunapalkkio  730,-/ha
Erikoiskasvipalkkio 95,- (valkuaiskasvit, öljykasvit, sokerijuurikas, linssi, kikherne ja tattari sekä AB- tukialueen avomaanvihannekset) Huom! auringonkukka ei enää 2024 alkaen
Nuorten viljelijöiden tulotuki enint. 100,-/ha (150 ha asti)
Ekojärjestelmätuki
1 vuotiset toimenpiteet valittavissa:
– Talviaikainen kasvipeite enintään 40,-/ha (sitoumuskausi 30.10.-31.3)
Jos ala on aitoa kasvipeitettä tai sänkeä, niin kyseiselle alalle voidaan maksaa kasvipeitteisyyden tuki vaikka sillä täytetään myös ehdollisuuden vähimmäiskasvipeitteen vaatimusta.
– Luonnonhoitonurmi enint. 55,-/ha
– Viherlannoitusnurmi enint. 100,-/ha
– Monimuotoisuuskasvit enint. 210,-/ha
(Huom! näitä kolmea yhteensä max 25 % pinta-alasta)

Sokerijuurikkaan kansallinen tuki 350,-/ha
Sokerijuurikkaan kuljetustuki

Luonnonhaittakorvaus 217,-
Luomutuki 184,-/ha ja luomukotieläintuki 150,-/ha (johon eläinmäärä riittää), avomaanvihannekset 679,-/ha
Ympäristökorvaus (5 v. sitoumus, vähintään 5 ha tai puutarhakasveja 1 ha)
Tilakohtainen toimenpide: 45,-/ha peltokasvit, 113 .-/ha puutarhakasvit ja kumina.
Ympäristökorvauksessa kaksi tilakohtaista toimenpidettä valitaan vuosittain + lohkokohtaiset toimenpiteet seuraavista (alla):

Ympäristökorvauksen tilakohtaiset toimenpiteet (valittava kaksi joka vuosi):
– Ilmasto- ja ympäristökoulutus 
– Monivuotiset monimuotoisuuskaistat 
– Maaperän seurantatieto 
– Orgaaniset ravinteet 
– Pölyttäjien ravintokasvit 
– Täsmäviljelymenetelmät 
– Kasvintuhoajien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset

ja lohkokohtaiset toimenpiteet (osa vuosittain/osa monivuotinen toimenpide):
– Maanparannus- ja saneerauskasvit 223,- (20 %) 
– Kerääjäkasvit 97,- (35 %) 
– Kiertotalouden edistäminen 37,- (max. 80 %) 
– Suojavyöhykkeet 430,- (monivuotinen)
– Turvepeltojen nurmet 200,-  (monivuotinen)
– Valumavesien hallinta 214,-/altakastelu, 77,-/säätösalaojat (monivuotinen)
– Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu 500,- 
– Lintupellot 600,- 

Tuet Maatalous – Ruokavirasto

Maksuaikataulu – Ruokavirasto

Muutos pellon hallinta-aikoihin 2026! Huomaa vuokrasopimuksissa!

Jatkossa maatalousmaa tulee olla hallinnassa peltotukihaun viimeisestä päivästä muutospäivään asti. Eli esim. 2026 vähintään 9.6. – 1.10.

Hallinta-aikaa yhtenäistetään vuodesta 2026 alkaen niin, että kaikissa tuissa on sama vaatimus.

Ruokavirasto tekee vuosittain 1 % satunnaisotannan peruslohkoista, joiden hallinta tulee tarkistaa. Tämän lisäksi laadunarvioinnissa mukana olevien lohkojen hallinta tarkastetaan. Pinta-alan, jolle tukea maksetaan, pitää olla tuenhakijan hallinnassa 9.6. alkaen aina 1.10. asti (2026).

Hallinnan tarkastukset suorittaa Liedon maaseutupalvelut. Otannassa olevat suulliset vuokrasopimukset tarkastamme vuokranantajalta. Kaikkia vuokrasopimuksia ei edelleenkään meille tarvitse toimittaa vaan pyydämme vuosittain syksyllä tarvittavat sopimukset.

Lisätietoa saa aina maaseutupalveluista.

Tarvittavat peltotukihakemuksen liitteet ja niiden aikataulut

Liitteet saa lisättyä peltotukihakemukselle Haettavat tuet -välilehdellä.

Nuorten viljelijöiden tulotuki – ensimmäistä kertaa hakevien taytyy toimittaa hakemusten liitteenä: Tilan kauppa- tai lahjakirja/ vuokrasopimus. Jos liitteet on jo toimitettu SPV:n yhteydessä Liedon maaseutupalveluihin, ei niitä tarvitse uudelleen lähettää. Opinto- ja työtodistukset saisi myös liittää hakemukselle.

Seuraavat liitteet tulee toimittaa viimeistään tukihaun viimeisenä peltotukien hakupäivänä vuosittain:

Hamppu – Toimita kuvat kaikkien kylvöön käyttämiesi hampun siemensäkkien vakuustodistuksista tukihakemuksesi liitteenä Vipu-palvelussa.

Juurikas – Tee sokerijuurikkaan viljelysopimus. Liitä kopio viljelysopimuksesta tukihakemukseesi Vipu-palvelussa.

Tärkkelysperuna – Tee tärkkelysperunan viljelysopimus. Liitä kopio viljelysopimuksesta tukihakemukseesi Vipu-palvelussa.

Puhdaskaura – Tee viljelysopimus. Liitä kopio viljelysopimuksesta tukihakemukseesi Vipu-palvelussa.

Myös muita liitteitä voit hakemukselle liittää, esim. todistus luomun lisäkoulutuksta.

Apukeino kasvulohkon piirtämiseen – väärään paikkaan piirretty kasvulohko voi aiheuttaa selvityspyynnön

Asian voi korjata muutosaikana siirtämällä kasvulohkon oikeaan kohtaan.

Vakka-Suomen maaseutupalveluilla on tarjota hyvä ohje, kasvulohkon sijainnin määrittämiseksi. Puhelimeen ladattavalla Field Navigator -sovelluksella saat piirrettyä Vipuun apuviivoja, joiden avulla saat kasvulohkot oikeaan kohtaan.

Ohje löytyy Vakka-Suomen maaseututoimen kotisivuilta (avautuu Pdf-muodossa)

Maatalousmaalla on oltava maataloustoimintaa

Kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Maatalousmaalla on harjoitettava maataloustoimintaa (kylvö riittävällä siemenmäärällä ja pyrkimys sadon tuottamiseen sekä kasvinsuojelu). Nurmet tulee niittää/korjata/laiduntaa 15.9. mennessä (muutos 2024 alkaen). Kesannoilla edellytetään myös niittämistä/muokkausta/laidunnusta. Jotain on tehtävä vuosittain 15.9. mennessä.
Ympäristösopimuksissa sopimusehtojen mukainen hoito. Perusvaatimuksena on että lohkot säilytetään avoimena.

Ethän ilmoita alaa, jollet hoida sitä

Kasvustot on perustettava 30.6. mennessä ja pyrittävä tuottamaan korjuu- ja markkinakelpoinen sato.

Heinä- ja muiden nurmirehukasvustojen sato on sato korjattava, laidunnettava, niitettävä tai kasvusto uusittava viimeistään 15.9. (rehunurmet, ruokohelpi, luonnonlaitumet ja muut nurmet).

Lohkon on oltava viljelykelpoinen tukihaun päättymisestä alkaen kasvukauden loppuun saakka (aina vähintään 31.8.).

Perus- ja kasvulohkon alaan kuuluu viljellyn alan lisäksi
– tuulensuojaistutukset
– kaksitasouomat
– ojat rajoitetusti: alle 3 m sarkaojat, alle 3 m reunaojat keskikohtaan asti (pientareen kanssa leveys enintään 2 m). Ojissa olevien puiden on oltava alle 1,5 m korkuisia
– keskim. alle 4 m monimuotoisuus- ja suojakaistat
– viljelytekniset päisteet
– välttämättömät hoitokäytävät monivuotisilla puutarhakasveilla

Maatalousmaata eivät ole esim. taimitarhat, leikkohavut, rakennettu kosteikko, eläinten jaloittelutarha, virkistys- tai piha-lue, kiinteä kasvihuone, sellainen tukikelvoton ala, joka on erotettavissa ilmakuvalta. Maatalousmaata ei myöskään ole alue, jolla ei ole ollut havaittavaa maataloustoimintaa kolmeen vuoteen, kuten tie, joka johtaa johonkin ja erottuu kahdella ilmakuvalla.

Lohkosta tulee Pysyvä nurmi, kun nurmi on ollut yli 5 vuotta ja heinäkasveja on kasvustossa yli 50 %. Puhtaat typensitoja- tai nurmisiemenviljelykset ja tietyt kasvikoodit eivät ole pysyvää nurmea.

Maatalouskäytöstä poisto ja alan palauttaminen helpottuu

Tilapäisesti viljelemätön – koodi on poistunut käytöstä

Kasvulohkon alaan kuuluvat jatkossa lohkolta korjatut säilörehut, lantapatteri (ei ylivuotiset), orastumaton kasvusto, ojien kaivuumaat yhden vuoden ajan.

Kesantona voi ilmoittaa kylvämättömät ja peruskunnostettavat alat. Huomio että myös kesannoilla on hoitovaatimus.

Lohkon alasta tulee poistaa rajakorjauksella esim. pitkään hoitamatta olevat alat, varastoalueet, rakennustyömaa, jaloittelutarhat jne.

Jos koko lohko ei ole käytössä, poistetaan koko lohko maatalouskäytöstä Peruslohkomuutokset -osiossa Vipussa. Jos ala joskus otetaan takaisin viljelyyn, palautetaan se maatalousmaaksi.

Aurinkopaneelit

Maatalousmaaksi ei katsota alaa, joka on aurinkopaneelien ja niiden rakenteiden peittämä. Mikäli paneelirivien väliin jää riittävän leveä kaista, joka mahdollistaa maataloustoiminnan, se voidaan ilmoittaa tukihakemuksessa maatalousmaana.

Uudet raiviot

2023 aikana ja jälkeen raivatuista lohkoista tulee peltoa, kun lohko on viljelykelpoinen. Ojitus, kantojen ja oksien poistoja sekä kalkitus ovat viljelykunnon edyllytykset. Lohko on kylvettävä viimeistään 30.6. Raivattuja peltoja koskee ehdollisuuden velvoite pitää lohko nurmella (kyntämättä), tämä koskee 2023 alkaen raivattuja peltoja.

Maatalousmaa, perus- ja kasvulohkot 2026 – Ruokavirasto

Korvauskelpoisuus on peltolohkon ominaisuus, joka on edellytyksenä ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luomukorvauksen saamiseksi.

Korvauskelpoisuutta ei myönnetä 31.12.2022 jälkeen käyttöön otetuille uusille pelloille (kuten raiviot).

Nuorten viljelijöiden korvauskelvottomia lohkoja hyväksytään korvauskelpoiseksi 2026

Vuonna 2026 nuorten viljelijöiden omistamia korvauskelvottomia lohkoja hyväksytään korvauskelpoiseksi. Peruslohkon omistajan tulee olla aktiiviviljelijä, jolle on myönnetty korvauskelpoiseksi hyväksymistä edeltävänä vuonna nuorten viljelijöiden tulotukea. Ilmoitamme myönnetyistä korvauskelpoisuuksista maaliskuun aikana.

Vapautuneita korvauskelpoisuuksia jaetaan korvauskelvottomille lohkoille hallinnon toimesta vuosittain

Vuosittainen vapautuvien korvauskelpoisuuksien jakaminen korvauskelvottomille pelloille jatkuu. Vapautuva korvauskelpoisuus jaetaan korvauskelvottomille aloille saman elinvoimakeskuksen alueella vanhimmasta uusimpaan. Ilmoitamme myönnetyistä korvauskelpoisuuksista maaliskuun aikana.

Lohkon muotoa parantavat muutokset eli pienen korvauskelvottoman alan lisääminen korvauskelpoiseen peruslohkoon

Pieniä alle 0,50 hehtaarin peltoaloja saa liittää viereiseen korvauskelpoiseen peltolohkoon rajakorjauksella. Pieni alue saa olla kooltaan max 5 % viereisestä isommasta lohkosta ja kuitenkin enintään 0,50 ha.
Nämä alat vaativat maaseutuasiantuntijan käsittelyn ja hyväksynnän ja nämä haetaan tukihaun yhteydessä. Ajatus tässä on poistaa viljelytoimia hankaloittavia esteitä ja parantaa peruslohkon muotoa.

Muut vaihtoehdot

– Tilusjärjestelyalat haetaan korvauskelpoisiksi vapaamuotoisella hakemuksella.
– Lohkolta poistunutta korvauskelpoisuutta haetaan takaisin vapaamuotoisella hakemuksella. Lohkosta pyydetään kuvia Vipu-mobiililla ennen hyväksymistä.
– Jos kokonainen peruslohko on poistettu aiemmin maatalouskäytöstä, haetaan korvauskelpoisuutta samalla kun perustetaan uusi peruslohko. Maaseutuasiantuntija lisää korvauskelpoisuuden lohkolle uuden peruslohkon käsittelyn yhteydessä.

Korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus tuenhakijan omistuksessa olevien lohkojen välillä säilyy vielä ennallaan.

Korvauskelpoisuus on vaihdettavissa koko peruslohkolta ja vain sellaiselta, jolla on vaihtoa edeltävänä vuonna ollut hyväksyttyjä kasvulohkoja. Peruslohkon, jolta korvauskelpoisuus vaihdetaan, on oltava vähintään yhtä suuri kuin peruslohkon, jolle korvauskelpoisuus vaihdetaan. Korvauskelpoista alaa on vaihdettava yhteensä vähintään 0,20 hehtaaria. Korvauskelpoisuuden vaihto peruslohkojen välillä on toteutettava yhtäaikaisesti.

Vaihtoa haetaan lomakkeella 471. Haku on vuosittain peltotukihaun loppuun mennessä.

Korvauskelpoisuuden siirtomahdollisuus tilojen välillä on päättynyt.

Lannoituksen säännöt ovat kuuluneet 2023 alkaen ehdollisuuteen ja koskevat kaikkia tiloja

Viljavuustutkimukset on kaikkien teetettävä 10 vuoden välein – kun lohko on ympäristösitoumuksessa niin 5 vuoden välein. Pienillä 0,50 ha lohkoilla (ja sitä pienemmät) analyysia ei tarvita (viereinen lohko, taulukkoarvo, analyysi).

Ehdollisuudessa maalajin ja viljavuusluokan analyysi vaaditaan, jos lannoittaa alaa. Esim. kesantolohkoille analyysia ei siis välttämättä heti tarvita.

Ympäristösitoumuksessa viljavuustutkimus vaaditaan lohkoilta, joita on sallittua lannoittaa. Viljavuustutkimusta ei siis tarvita kesannoilta, luonnonhoitonurmilta, ekojärjestelmän viherlannoitusnurmelta, ympäristösopimusaloilta, suojakaistalta.
Perustamisvuonna suojavyöhyke ja monimuotoisuuskasvit -lohkoilta tulee olla viljavuustutkimus, ennen lannoitusta.

Lannoitustasoista löytyy tarkemmin ehdollisuuden oppaalla, myös kasvikohtaiset taulukot.

Ehdollisuuden opas 2026- Ruokavirasto

Ympäristökorvaus – Ruokavirasto
Peltotukien hakuopas 2026 – Ruokavirasto.fi

Suojavyöhykkeet ovat tärkeitä, sillä ne edistävät maatalouden vesiensuojelua.

Aiemman tiedon mukaan suojavyöhykkeiden perustaminen oli mahdollista vain vuosina 2023 ja 2024. Tähän on tullut muutoksia ja suojavyöhykkeitä voi perustaa vielä vuonna 2026 ja 2027 vaikka ohjelmakausi lähenee loppuaan.

Perustamisen yhteydessä kasvustoa voi lannoittaa, jotta se lähtee paremmin kasvuun. Vuonna 2026 on mahdollista perustaa suojavyöhykekasvusto myös suojaviljaan, jolloin ensimmäinen suojavyöhykevuosi on 2027.

Suojavyöhykkeistä maksetaan perustasoa korkeampaa ympäristökorvausta. Voit ilmoittaa alaa suojavyöhykkeeksi peltotukien haussa ja samalla hakea lohkokohtaista suojavyöhykkeen toimenpidettä. 

Suojavyöhykekorvaus nousee vuonna 2026 , tuki on jatkossa 430 euroa/ha.

Vipu-palvelun karttatasolta ja lohkon tiedoista voit tarkistaa alan, joka soveltuu suojavyöhykkeeksi.

Luonnos suojavyöhykesitoumuksiin soveltuvista alueista (2024 alkaen)

Tukia saa vain aktiiviviljelijä

Viljelijätukia voivat saada vain hakijat, jotka täyttävät aktiiviviljelijän ehdon. Ehdon täyttyminen tarkastetaan peltotukien haussa ilmoittamiesi tietojen perusteella. Aktiiviviljelijän ehto koskee lähes kaikkia viljelijätukia. Aktiiviviljelijän ehdon pitää täyttyä vuosittain viimeistään viimeisenä peltotukien hakupäivänä.

Tuenhakija on aktiiviviljelijä, jos   
•    hän on saanut edellisenä tuenhakuvuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa (esim. aloittava viljelijä tai pieni tila) TAI 
•    hänen maatilansa rekisteröity päätoimiala liittyy maatalouden harjoittamiseen ja hän on arvonlisäverovelvollinen alkutuottajana TAI 
•    maataloustoiminnan harjoittaminen todistetaan muilla asiakirjoilla. 

Y-tunnuksesi päätoimialan ja ALV-velvollisuuden löydät Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) yrityshausta: https://ytj.fi/
Jos haluat muuttaa päätoimialaasi YTJ:ssä tai lisätä toisen alv-velvollisuuden, niin voit tehdä muutoksen osoitteessa vero.fi/omavero 

Tarkastamme aktiiviviljelijä-ehdon täyttymisen vuosittain jokaiselta tilalta. Tarvittaessa voi osoittaa maataloustoiminnan harjoittamisen myös muiden asiakirjojen avulla.

Tarkennuksia vuonna 2026:

Aktiiviviljelijän maataloustoiminnan todistamiseen tehtiin pieni tarkennus asiakirjojen osalta. Asiakirjojen on aiempaa selkeämmin osoitettava, että tuenhakijan tarkoituksena on tuottaa tai hän on tuottanut maataloustuotteita. 
 
Tehty muutos koskee heitä, jotka osoittavat asiakirjojen avulla olevansa aktiiviviljelijä. Asetuksessa säädetään nyt aiempaa tarkemmin, millaisilla yksinomaan maataloustuotantoon liittyvillä asiakirjoilla viljelijä voi osoittaa olevansa aktiiviviljelijä. Esimerkiksi maataloustuotteiden myynnistä tai maatalouden tuotantopanosten ostoista saaduilla tositteilla voi todistaa olevansa aktiiviviljelijä.

Kotitarveviljelyyn liittyviä kustannuksia ei hyväksytä todisteiksi, ja polttoaineiden hankintamenojen osalta voi usein olla vaikeaa liittää ne yksiselitteisesti maataloustuotantoon. Asiakirjat on aiempien vuosien tapaan toimitettava vuosittain. Aktiiviviljelyksi katsotaan kuitenkin myös maatalousmaan säilyttäminen, kuten tähänkin asti. 

Tuensaajan pitää olla aktiiviviljelijä – Ruokavirasto

Satelliittiseurannassa tekoäly vertaa lohkolta otettua kuvasarjaa tukihakemuksessa ilmoittamiisi tietoihin. Satelliittikuvissa eri ajankohtina tapahtuvia muutoksia analysoidaan automaattisesti algoritmin avulla. Analyysin tuloksena saadaan tietoa kasvulohkojen maataloustoiminnasta, kuten maan muokkauksesta, niitosta, laidunnuksesta ja sadonkorjuusta.

Maatalousmaan seurannassa pyritään havaitsemaan peruslohkolta sinne kuulumattomia alueita kuten kivikoita tai rakennuksia. Lisäksi seurataan, että kasvulohkojen rajaus on piirretty oikein.

Myös talviaikaista kasvipeitteisyyttä valvotaan satelliiteilla.

Satelliittiseurannan selvityspyyntö on Vipu-mobiiliin tuleva tehtävä. Tieto pyynnöstä tulee tekstiviestinä. Pyyntö taas näkyy puhelimesi Vipu-mobiili -sovelluksessa.

Viljelijän ja hallinnon välinen ajantasainen tiedonvaihto on tärkeää. Viljelijöiden apuna yhteydenpidossa on mobiilisovellus, Vipu-mobiili. Sovellus on jokaisen tukia hakevan viljelijän välttämätön työkalu.

Maatilan ensisijainen viljelijä saa tekstiviestin, kun Vipu-mobiiliin on saapunut uusi satelliittiseurannan selvityspyyntö. Tehtävät näkyvät heti sovelluksen etusivulla.

Lue pyyntö huolellisesti, pyyntö neuvoo mitä vaaditaan. Voit vielä muuttaa hakemustasi tai tehdä vaaditun toimenpiteen (esim. niitto) ja sen jälkeen vastata kuvalla pyyntöön. Kuvia voi laittaa vastaukseen kaksi kpl. Lisää myös selite mitä haluat kuvalla kertoa, mitä kuvasta pitäisi näkyä.

Kysy neuvoa maaseutupalveluista kun pyyntö herättää kysymyksiä.

Vipu-mobiili – Ruokavirasto

Satelliittiseuranta – Ruokavirasto

Mikä on selvityspyyntö ja miten vastaan siihen? – Ruokavirasto

Palautelomake: Auta kehittämään satelliittiseurantaa – Ruokavirasto

Satelliittien (Sentinel-1 ja Sentinel-2) avoin data löytyy EO Browser-palvelusta : https://sentinelshare.page.link/WKuJ (kieleksi voit valita myös Suomen)

Viljelijä – ota kaikki hyöty irti kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovelluksista!

Webinaarien 3.6. ja 7.6. tallenne katsottavissa

Ympäristökorvauksen sitoumusehtojen tilakohtaisiin valinnaisiin toimenpiteisiin kuuluu mm. kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovelluksen käyttö.

Mitä ominaisuuksia sovelluksista löytyy, ja miten niitä kannattaa käyttää, jotta saat sovelluksesta suurimman hyödyn irti? Entä miten sovelluksien käytössä tulee huomioida toimenpiteen ehtojen täyttyminen?

Ota selvää mihin sitoudut valitessasi tämän toimenpiteen.

Tallenne löytyy täältä:
Kasvinsuojelu ja kasvituhoojasovellusten esittelyt, webinaaritallenteet 3.6. ja 7.6.2024 (youtube.com) – Maaseutuverkosto

UUSI WEBINAARI ON TULOSSA ke 27.5.2026 : Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellukset: Ota hyöty irti uusista ominaisuuksista 27.5. klo 9-11 – Maaseutuverkosto

Vipu-palvelu on viljelijöiden verkkoasiointipalvelu. Vipu-palvelussa voit asioida sähköisesti sekä tarkastella oman maatilasi tukihakemustietoja, maksuja ja karttakuvia. Voit selailla maatilasi tietoja ja hyödyntää karttatoimintoja myös tukihaun ulkopuolella.

Tukihakemukset tehdään kaikki jatkossa Vipu-palvelussa. Hakuajan jälkeen palvelussa voi muuttaa peltotukihakemusta. Muutosvaiheessa hakija voi mm. muuttaa kasveja lohkolle ja muuttaa kasvulohkojen rajoja. Myös ympäristökorvauksen valinnaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä voi muuttaa hakuajan jälkeeen. Uusia peruslohkoja taas ei hakuajan jälkeen voi lisätä.

Vipu-mobiili on viljelijän ja hallinnon väliseen tiedonvaihtoon toteutettu sovellus älypuhelimeen. Sovelluksen ensimmäisessä versiossa näytetään tiedot maksetuista tuista tiettynä vuonna samaan tapaan kuin Vipussa. Tämän lisäksi tilat voivat vastata sovelluksen avulla selvityspyyntöihin, joita on mahdollisesti lähettänyt kasvulohkolle. Vastaaminen tehdään liittämällä Vipu-mobiilin avulla otettu kuva kasvulohkolta oikeasta suunnasta.

Vipu-palvelun asiointioikeuksilla pystyy käyttämään Vipu-mobiilia (esim. neuvojilla näkyy kaikkien asiakkaiden tilat Vipu-palvelussa ja Vipu-mobiilissa).

Satelliitilla seurataan lohkon tukikelpoisuutta ja maataloustoimintaa
Maataloustoimintaa lohkolla eli lohkon viljelykasvia, sadonkorjuuta, niittoa ja muokkausta seurataan jatkossa satelliitin avulla. Esimerkiksi nurmet, kesannot ja luonnonlaitumet tulee olla niitetty/laidunnettu (muokattu) vuosittain viimeistään 15.9. (2024 alkaen). Jos satelliittikuvasta ei esim. niitto selviä, lähtee viljelijälle selvityspyyntö vipu-mobiilin kautta (tekstari). Viljelijän tulee reagoida selvityspyyntöön esim. ottamalla niitetystä lohkosta kuva ja lähettämällä sen Vipu-mobiililla.

Myös talviaikaista kasvipeitteisyyttä valvotaan satelliiteilla.

Satelliittien (Sentinel-1 ja Sentinel-2) avoin data löytyy EO Browser-palvelusta : https://sentinelshare.page.link/WKuJ (kieleksi voit valita myös Suomen)

Vipu-mobiili – Ruokavirasto

Vipu-palvelun ohjeet ja videot – Ruokavirasto

Sovelluksen kehittäminen jatkuu toiminto kerrallaan. Ota sovellus käyttöön!

Tukien peruuttaminen lohkolta tai hakemuksen peruminen

Yksittäiseltä kasvulohkolta voit perua muutosvaiheen aikana (1.10.2026 asti) tuet Vipu-palvelussa käyttämällä kasvikoodia: ”Tuen peruminen”.

Maatalousmaan on oltava viljelykelpoista tukihaun päättymisestä hakuvuoden kasvukauden loppuun asti, aina kuitenkin vähintään 31.8. saakka.

Ilmoita Vipussa muutosaikana kasvulohkon kasviksi ”Viljelemätön”, silloin kun ala ei ole enää maatalousmaata ja kun alalla ei enää harjoiteta maataloustoimintaa. Esimerkiksi rakennusten alat sekä tie- ja varastoalueet ovat viljelemätöntä alaa. Ilmoita lisätiedoissa mihin käyttöön lohko poistuu. (Viljelemättömän alan voi myös itse poistaa lohkosta rajakorjauksella hakuaikana. )

AB-tukialueella haettavissa 2023–2027 seuraavat eläintuet:

Eläinten hyvinvointikorvaus

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki

Alkuperäisrotujen kasvattamissopimus

Emo- ja lypsylehmäpalkkio
Sonnipalkkio
Ulkosaariston nautapalkkio (AB-alueen ulkosaaristo)
Teurashiehopalkkio
Uuhipalkkio
Kuttupalkkio
Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkio

Eläinpalkkioissa on käytössä viitepäivä, jolloin eläimen tiedot tarkistetaan eläinrekisteristä eläimen palkkiokelpoisuuden tarkastelua varten.

Viitepäivät – Ruokavirasto

Eläintuet – Ruokavirasto

Mitä tehdä, jos pellolla ei tapahtunutkaan kylvön jälkeen mitään..

Sääolojen vuoksi orastumaton kasvusto: Ilmoitetaan ala kylvetyn kasvin mukaan. Jos uusintakylvit alan, voit vaihtaa kasvin muutosaikana.

Jos kuivuus, sateet tai muu vastaava syy on tuhonnut kasvuston: lohkoa ei tarvitse kylvää uudelleen.

Ota kuva tuohoutuneesta kasvustosta Vipu-Mobiililla ja kirjaa lohkotietoihin mitä, miksi ja milloin. Vipu-Mobiilikuvan yhteyteen saa myös kirjoitetua lisätietoja.

Kerääjäkasvikasvuston pitää olla ehtojen mukainen ja peittävä koko kasvulohkolla. Kuivuuden takia epäonnistunut kerääjäkasvikasvusto ja myös maanparannus- ja saneerauskasvikasvusto voidaan hyväksyä. Viljelijän pitää pystyä todentamaan, että kasvusto on kylvetty, esim. siemenen ostokuiteilla ja lohkokirjanpidolla.

Ympäristökorvausta on hakenut alueellamme 86 % tiloista. Suunnitelman laatiminen kuuluu kaikille ympäristökorvausta hakeville tiloille. Muutkin saavat sen tehdä.

Ilmasto- ja ympäristösuunnitelmassa kartoitetaan maatilan ympäristöhaasteita ja kehittämismahdollisuuksia.

Tilakohtaiset suunnitelmat tulee tehdä ja palauttaa ennen vappua. Palautusosoite maaseututoimi@lieto.fi

Ilmastosuunnitelma.fi

Ympäristösitoumuksen ilmasto- ja ympäristösuunnitelma – Ruokavirasto

Ympäristökorvauksen tilakohtainen toimenpide: Ilmasto- ja ympäristökoulutus tehtävissä Vipu-palvelussa

Tämä koskee ympäristökorvauksessa koulutus -toimenpiteen valinneita tiloja. Koulutus suoritetaan Vipu-palvelun kautta ja sen voi suorittaa vain tilan osallinen.

Ympäristökorvausta on hakenut alueellamme 86 % tiloista. Tämän toimenpiteen on valinnut ympäristötukea hakevista tiloista 84 %.

Ympäristösitoumuksen ilmasto- ja ympäristökoulutus -toimenpiteen ehtona on verkkokoulutuksen suorittaminen. Koulutus pitää suorittaa sitoumusvuoden aikana eli seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

2025 valittu toimenpide > koulutus pitää suorittaa 30.4.2026 mennessä

Pääset koulutukseen kirjautumalla Vipu-palveluun. Mene Hae ja ilmoita -osioon. Klikkaa linkkiä Ympäristösitoumuksen ilmasto- ja ympäristökoulutus. Avautuvalta sivulta pääset siirtymään verkkokoulutukseen Priima-oppimisalustalle.

Valitsemasi ympäristökorvauksen toimenpiteet sekä suoritusmerkinnät käymistäsi koulutuksista näkyvät Vipu-palvelun Maatila-osiossa kohdassa Sitoumukset.

Ympäristösitoumuksen verkkokoulutus – Ruokavirasto

Luomutuotannon lisäkoulutusvaatimus

Luomuun sitoutuneen viljelijän on suoritettava sitoumuskauden aikana yhden päivän lisäkoulutuspäivä.

Koulutuksen tai neuvonnan on sisällettävä luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtoja, sitoumusehtoja, luonnonmukaistaviljelyä ja/tai luonnonmukaista kotieläintuotantoa koskevaa koulutusta/neuvontaa.

Koulutuksen suorittamatta jättäminen aiheuttaa luomukorvaukseen 30 % leikkauksen.

Neuvontaraha alkaa olla tältä tukikaudelta (2023–2027) loppumassa. Jos olet suunnitellut korvaavasi luomun lisäkoulutuksen luonnonmukaisen tuotannon neuvonnalla nyt alkaa olla viimeisiä mahdollisuuksia saada neuvontaan korvaus.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella korvataan neuvontakäynnin hinnasta 75 euroa/tunti. Jos neuvonta maksaa enemmän, neuvoja sopii hinnasta viljelijän kanssa. Viljelijä maksaa neuvonnasta mahdollisen 75 euroa/tunti ylittävän osuuden ja arvonlisäveron osuuden

Luomun lisäkoulutuspäivä – Ruokavirasto